Ero sivun ”Spear Air” versioiden välillä

11 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Toimitusjohtajana toimi ainakin kansanedustaja [[Veikko Pajunen]].
 
Spearair kaatui vuoden 1973 [[öljykriisi|öljykriisiin]] ja yleensäkin Keihäsmatkojen taloudellisiin vaikeuksiin. Myös toiminnan johtaminen oli ilmeisen leväperäistä, eikä kirjanpidosta tai kustannuksista juurikaan välitetty. Esimerkkinä mainittakoon yhtiön viimeiset menolennot etelään 3.5.1974: Nikosiaan ja Istanbuliin lennetyllä lennolla oli yhteensä noin 145 matkustajaa ja Beirutin lennolla 52 matkustajaa. Kummassakin koneessa oli 189 paikkaa, joten toiminta ei voinut olla kannattavaa. Kun "Härmän Jätkä" saapui, pitkään jatkuneen kentän yllä tapahtuneen kaartelun jälkeen ja siksi polttoaineen käytyä vähiin, 3.5.1974 Istanbuliin, portaat tuotiin vasta kun ovesta heitettiin laskeutumismaksut sisältänyt rahasalkku platalle. Matkakohteeseen jääneet suomalaisturistit kävi 9.5. noutamassa Finnairin DC-8-62, joka kiersi Beirutin ja Nikosian kautta Istanbuliin, missä paikalliset viranomaiset saarsivat asevoimin koneen ottaen sen Spearairin velkojen pantiksi useiksi tunneiksi. Vasta Finnairin pääjohtaja Gunnar Korhosen henkilökohtainen puuttuminen asiaan ja selostus siitä, että Finnair ei vastaa Spearairin veloista sai tilanteen laukeamaan, ja Finnairin koneen sallittiin lähteä matkustajineen kohti Suomea.
 
==Lentäjät==
Rekisteröitymätön käyttäjä