Ero sivun ”Ensio Tiira” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Karsin, ks. Keskustelu
Rivi 1:
'''Ensio Tiira''' (s. [[1929]]) olion [[Suomi|suomalainen]], joka ylittilöytyi [[Intian valtameri|Intian valtamerenvaltamereltä]] lautalla 32 päivässä [[23. helmikuuta]] [[1953]] -lautalta [[27. maaliskuuta]] [[1953]] välisenä aikana.
 
Hän pakeni 23. helmikuuta 1953 [[Ruotsi|ruotsalaisen]] ystävänsä Fred Ericssonin kanssa ''Skaubryn''-nimiseltä laivalta, jonka tarkoitus oli viedä heidät [[muukalaislegioona]]an. Matkaan lähtiessään heillä oli varusteinaan kahdet [[pelastusliivit]], pullollinenpullo [[viini]]äviiniä, ruokaa, muovipussi, peilinsirpaleita, kaksi melaa, kampa, taskulamppu ja kaksi linkkuveistäym.
 
Matkan seitsemäntenätoista päivänä Fred Ericsson kuoli. Tiira itse oli kuolemaisillaan, kun ''Alendi Hill''-niminen laiva löysi hänet 27. maaliskuuta 1953. Toukokuussa 1953 hän matkusti takaisin Suomeen ''Wiima''-nimisellä laivalla.
Pakomatkallaan he kuitenkin joutuivat eksyksiin, ja ruoka loppui jo matkan toisen päivän iltana. Sen jälkeen he yrittivät pysytellä hengissä pyydystäen vedessä olevia kaloja ja äyriäisiä ja keräämällä sadevettä juomapulloon. Suurimman osan ajastaan he käyttivät riidellen suunnasta ja tähyillen laivoja.
 
Ensio Tiira kirjoitti kokemuksistaan kirjan nimeltä ''Epätoivon lautta'', joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna [[1954]] kustannusosakeyhtiö Tammen kustantamana. ''Epätoivon lautta'' on saavuttanut menestystä monilla kielillä, esimerkiksi [[englannin kieli|englanniksi]], [[espanjan kieli|espanjaksi]], [[saksan kieli|saksaksi]] ja [[italian kieli|italiaksi]].
Matkan seitsemäntenätoista päivänä Fred Ericsson kuoli kuumuuteen, nälkään ja janoon. Tiira säilytti hänen ruumiistaan mahdollisimman kauan lautalla, sillä ennen Ericssonin kuolemaa he olivat tehneet sopimuksen, että jos jompikumpi kuolisi, jäljelle jäänyt hautaisi hänen ruumiinsa päästyään maihin. Kaksi päivää myöhemmin ruumis alkoi mädätä, ja matkan kahdentenakymmentenäviidentenäpäivänä se joutui [[hai]]den syömäksi.
 
Tiira oli kuolemaisillaan nälkään ja janoon, kun ''Alendi Hill''-niminen laiva löysi hänet 27. maaliskuuta 1953. Aluksi hän eli pelkällä vedellä, maidolla ja munanmurusilla. Ensimmäisen ateriansa, kulhollisen keittoa, hän nautti [[1. huhtikuuta]] 1953 [[Singapore]]n sairaalassa. Toukokuussa hän matkusti takaisin Suomeen ''Wiima''-nimisellä laivalla.
 
Ensio Tiira kirjoitti kokemuksistaan kirjan nimeltä ''Epätoivon lautta'', joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna [[1954]] kustannusosakeyhtiö Tammen kustantamana. ''Epätoivon lautta'' on saavuttanut menestystä monilla kielillä, esimerkiksi [[englannin kieli|englanniksi]], [[espanjan kieli|espanjaksi]], [[saksan kieli|saksaksi]] ja [[italian kieli|italiaksi]].
 
[[Luokka:Merimiehet|Tiira, Ensio]]