Ero sivun ”Kaiutin” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wikiman897 (keskustelu | muokkaukset)
Wikiman897 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 26:
Kaiuttimen sähköakustinen muuntosuhde ilmoitetaan spesifikaation yhteydessä painejänniteherkkyytenä redusoituna 1 [[W]] tehotasoon syötettynä kaiuttimen nimellis[[impedanssi]]a vastaavaan [[resistanssi]]in. Vakiintunut tapa ilmoittaa herkkyys on metrin päästä kaiuttimen edestä mitattu keskimääräinen äänenpaine 1 W:n (vastaa noin 2,83 [[Voltti|V]] [[tehollisarvo|rms-]][[jännite]]ttä 8 [[Ohmi|Ω]] kuormaan) teholla vapaassa äänikentässä ([[kaiku|kaiuton]] tila). Käytännön kaiuttimien herkkyys vaihtelee suuresti noin 80 dB:stä jopa 110 dB:n herkkyyksiin yltäviin torvikaiuttimiin. Kaiuttimen tällä tavoin määriteltyä painejänniteherkkyyttä ei tule sekoittaa [[hyötysuhde|hyötysuhteeseen]], joka on määritelty kaiuttimen antaman akustisen kokonaistehon suhteena kaiuttimeen syötettyyn sähkötehoon. <!--Liian sekavasti muotoiltu: Hyötysuhteeseen vaikuttavat kaiuttimen suuntaavuus, eli ympäröivään tilaan säteilty kokonaisääniteho, kuin myös kaiuttimen [[kompleksiluku|kompleksiseen]] sisäänmenoimpedanssiin syötetty [[pätöteho]], joka riippuu kaiuttimen taajuusriippuvan [[impedanssi]]n reaaliosasta. Yhden metrin etäisyydellä säteilevälle alkiosäteilijälle on äänitehotaso noin -11 dB vastaavasta äänenpainetasosta mitattuna vapaassa kentässä.-->
 
Desibeliasteikon [[logaritmi]]sen luonteen vuoksi kaiuttimen herkkyydellä on suuri merkitys suurimpaan saatavaan äänenpaineeseen. Siinä missä 100 dB herkkä kaiutin vaatii siis 1 watin tehon vahvistimelta tuottaakseen äänenpainetta 100 dB, 90 dB herkkä kaiutin vaatii 10 W ja 80 dB herkkä kaiutin 100 W. TehonToisaalta kaksinkertaistaminentehon puoliintuminen tai kaksinkertaistuminen tuottaa aina noin 3 dB:n lisäämuutoksen äänenpainettaäänenpaineeseen.
 
3 dB:n lisäys vaatisi kuitenkin kaiuttimen kompressoitumisen puuttumista, joten todellinen lisäys äänenpaineessa on yleensä 2 dB:tä tai jopa alle sen. Huomioitavaa on myös "tehonkesto", joka tulee aina vastaan ennemmin tai myöhemmin. PA- ja konserttijärjestelmissä onkin nykyään keskitytty suuntaavuuden hallintaan ja "riittävän" herkkyyden saavuttamiseksi. Nykyaikainen linearray tuottaa harvoin alle 100 dB:n akustisen tehon 1 W teholla, joten useiden kaiuttimien muodostama viuhka tuottaa helposti merkittävästi paremman hyötysuhteen ja suuntaavuuden tarkan hallinnan.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Tehokkaat ja erittäin kevyet vahvistimet helpottavat myös työskentelyä suuren äänenpaineen ystävälle.
3 dB:n lisäys vaatisi kuitenkin kaiuttimen kompressoitumisen puuttumista, joten todellinen
lisäys äänenpaineessa on yleensä 2 dB:tä tai jopa alle sen. Huomioitavaa on myös "tehonkesto", joka tulee aina vastaan ennemmin tai myöhemmin. PA- ja konserttijärjestelmissä onkin nykyään keskitytty suuntaavuuden hallintaan ja "riittävän" herkkyyden saavuttamiseksi. Nykyaikainen linearray tuottaa harvoin alle 100 dB:n akustisen tehon 1 W teholla, joten useiden kaiuttimien muodostama viuhka tuottaa helposti merkittävästi paremman hyötysuhteen ja suuntaavuuden tarkan hallinnan.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Tehokkaat ja erittäin kevyet vahvistimet helpottavat myös työskentelyä suuren äänenpaineen
ystävälle.
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaiutin