Ero sivun ”Peukaloinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: be:Крапіўнік
Cortex (keskustelu | muokkaukset)
lisäsin lähteitä
Rivi 16:
| laji =''troglodytes''
| kaksiosainen = Troglodytes troglodytes
| kaksiosainen_auktori =([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758.<ref name="IUCN" />)
| wikispecies =Troglodytes troglodytes
| commons =Troglodytes troglodytes
}}
'''Peukaloinen''' (''Troglodytes troglodytes'') on [[peukaloiset|peukaloisten]] heimoon kuuluva varpuslintu. Se on Suomen toiseksi pienin [[linnut|lintu]]laji; sitä pienempi on ainoastaan [[hippiäinen]]. Peukaloisen pituus on vain 10–11&nbsp;cm ja paino keskimäärin noin 10&nbsp;g. Peukaloisen pyrstö on lyhyt ja useimmiten pystyssä. Höyhenpeite on kokonaan ruskea ja viiruinen, muoto isopäinen ja töpäkkä, siivet lyhyet. Sukupuolet ovat samannäköisiä. Peukaloisen lauluääni on helposti havaittava, voimakas ja rytmikäs. Varoitusääni on voimakas rätinä.
 
==Tuntomerkit==
Peukaloisen pituus on vain 9–11&nbsp;cm.<ref name="svensson">{{Kirjaviite | Tekijä = Svensson, Lars | Nimeke = Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut | Sivu = 336 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 978-951-1-21351-2}}</ref><ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 226 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Peukaloisen pyrstö on lyhyt ja useimmiten pystyssä. Peukaloinen on päältä punaruskea ja alapuolelta ruskehtavanvalkea ja tumman ja ohuen poikkiraidoituksen kirjoma. Sillä on ruskehtavanvalkea silmäkulmanjuova sekä melko pitkä ja terävä, hieman alaspäinkaartuva nokka. Sukupuolet ja eri ikäluokat ovat samannäköisiä.<ref name="svensson" />
 
Vanhoilla peukaloisilla on täydellinen [[sulkasato]] kesällä pesinnän jälkeen. Nuoret linnut sulkivat höyhenpukuaan osittain ennen [[muuttolintu|syysmuutolle]] lähtöä ja sen jälkeen ikäluokkien erottaminen maastossa on mahdotonta.<ref>Svensson, Lars 1997: Euroopan varpuslinnut - sukupuolen ja iän määritys. - Lintutieto. Jyväskylä.</ref>
 
Peukaloisen varoitusääniä ovat rätisevä "tserrr" ja kova, maiskahtava "tsäk". Peukaloisen laulu, joka on linnun pienen kokoon nähden voimakasta, koostuu metallinsointuisten äänien ja trillien sarjoista.<ref name="svensson" /> Laulu muistuttaa [[rautiainen|rautiaisen]] laulua, mutta on sen laulua polveilevampaa.<ref name="laine" /> Peukaloinen voi laulaa kaikkina vuodenaikoina.<ref name="svensson" />
 
== Levinneisyys ==
Laji pesii lähes koko [[Eurooppa|Euroopassa]] sekä suuressa osassa [[Aasia]]aKeski- aina [[Himalaja]]n etelärinteille,ja Itä-[[Siperia]]anAasiaa, [[Kiina]]anPohjois-Amerikkaa ja [[Japani]]in astiPohjois-Afrikkaa. SeLevinneisyysalueensa onpohjoisosissa yleinenpeukaloinen myöson osassamuuttolintu.<ref [[Pohjois-Amerikka]]aname="IUCN" ja [[Pohjois-Afrikka]]a./> Erittäin laajan levinneisyysalueen takia lajista on kuvailtu noin 46 [[alalaji]]a.{{lähde}}
Peukaloisten arvioitu lukumäärä [[Suomi|Suomessa]] vaihtelee 20&nbsp;000:n ja 60&nbsp;000:n parin välillä.<ref>Koskimies, Pertti; Petäinen, Anne; Valste, Juha & Hume, Rob 2005: Suomen ja Euroopan lintuopas. – Oy Valitut Palat. Ranska. ISBN 951-584-605-6</ref>
 
Suomen peukaloiskanta on 50 000-120 000 pesivää paria. Vaikka kannan koko vaihtelee paljon eri vuosien välillä, on Suomen peukaloiskanta kasvanut 1940-1950-luvuilta lähtien.<ref name="atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/peukaloinen | Nimeke = Lintuatlas | Viitattu = 13.10.2012}}</ref>
Laji pesii lähes koko [[Eurooppa|Euroopassa]] sekä suuressa osassa [[Aasia]]a aina [[Himalaja]]n etelärinteille, Itä-[[Siperia]]an, [[Kiina]]an ja [[Japani]]in asti. Se on yleinen myös osassa [[Pohjois-Amerikka]]a ja [[Pohjois-Afrikka]]a. Erittäin laajan levinneisyysalueen takia lajista on kuvailtu noin 46 [[alalaji]]a.
 
Suomessa peukaloinen on [[muuttolintu]], joka talvehtii Etelä-[[Skandinavia]]ssa ja [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]]. Se saapuu keväällä huhti-toukokuussa, ensimmäiset jo maaliskuussa, ja lähtee syksyllä syys-marraskuussa. Joitakin peukaloisia talvehtii Suomessa joka vuosi, pääosin lounaissaaristossa ja [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomessa]].<ref name="laine" />
 
== Elinympäristö ==
Peukaloinen pesii erityisesti ryteikköisissä metsissä, missä on runsaasti aluskasvillisuutta, sekä rehevillä puronvarsilla, mutta myös lähes puuttomilla saarilla, joilla on esimerkiksi pensasaitoja, kivikoita tai muureja.<ref name="svensson" /> Keski- ja Etelä-Euroopassa peukaloinen pesii usein myös pihapiireissä.<ref name="atlas" />
Peukaloisen löytää Suomesta eteläisistä [[metsäkuusi|kuusimetsistä]], läheltä maanpintaa pensaikoista ja ryteiköistä. Muuttoaikoina se levähtää kaikenlaisissa ryteikköisissä ympäristöissä, puistoissa ja metsiköissä. Etelämpänä peukaloinen pesii yleisesti puutarhoissa, kaupunkien puistikoissa ja muilla urbaaneilla alueilla.
 
== Lisääntyminen ==
Keväällä koiraspeukaloinen valtaa pesimäpiirin ja alkaa puolustaa sitä kovin tunkeilevilta lajikumppaneiltaan. Tiheä kasvillisuus sekä [[saniaiset|saniaispehkot]], pystyjuurakot, kannot, maapuut, risukasat ja muut sellaiset paikat ovat sille mieleen. Koiras rakentaa useita, ulkomailla joskus jopa kymmenkunta lähes pallomaista pesää [[sammal]]esta, oksista ja lehdistä. Koiras esittelee pesärakennelmiaan naaraalle, joka valitsee niistä itselleen mieleisimmän. Naaras vuoraa pesän höyhenillä ja karvoilla ja munii sitten 6–8 valkoista munaa, joita se hautoo yksin 12–20 päivää.<ref>von Haartman, L.; Hildén, O.; Linkola, P.; Suomalainen, P. & Tenovuo, R. 1967: Pohjolan linnut värikuvin. - Otava. Helsinki.</ref>
 
[[Tiedosto:Zaunkoenig Entsorgung 04.jpg|thumb|200px|right|Peukaloinen siivoamassa ulosteita pesästään.]]
Rivi 42 ⟶ 47:
 
== Ravinto ==
Peukaloiset syövät enimmäkseenhyönteisiä, maassahämähäkkejä, ja matalassa kasvillisuudessa eläviä hyönteisiämatoja ja niiden toukkia sekä muita pieniä [[selkärangattomat|selkärangattomia]].<ref Talvellaname="laine" ne syövät myös siemeniä./>
 
== Lähteet ==