Ero sivun ”Peukaloinen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: be:Крапіўнік |
lisäsin lähteitä |
||
Rivi 16:
| laji =''troglodytes''
| kaksiosainen = Troglodytes troglodytes
| kaksiosainen_auktori =([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758.<ref name="IUCN" />)
| wikispecies =Troglodytes troglodytes
| commons =Troglodytes troglodytes
}}
'''Peukaloinen''' (''Troglodytes troglodytes'') on [[peukaloiset|peukaloisten]] heimoon kuuluva varpuslintu. Se on Suomen toiseksi pienin [[linnut|lintu]]laji; sitä pienempi on ainoastaan [[hippiäinen]]
==Tuntomerkit==
Peukaloisen pituus on vain 9–11 cm.<ref name="svensson">{{Kirjaviite | Tekijä = Svensson, Lars | Nimeke = Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut | Sivu = 336 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2010 | Tunniste = ISBN 978-951-1-21351-2}}</ref><ref name="laine">{{Kirjaviite | Tekijä = Laine, Lasse J. | Nimeke = Suomalainen Lintuopas | Sivu = 226 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2009 | Tunniste = ISBN 978-951-0-26894-0}}</ref> Peukaloisen pyrstö on lyhyt ja useimmiten pystyssä. Peukaloinen on päältä punaruskea ja alapuolelta ruskehtavanvalkea ja tumman ja ohuen poikkiraidoituksen kirjoma. Sillä on ruskehtavanvalkea silmäkulmanjuova sekä melko pitkä ja terävä, hieman alaspäinkaartuva nokka. Sukupuolet ja eri ikäluokat ovat samannäköisiä.<ref name="svensson" />
Vanhoilla peukaloisilla on täydellinen [[sulkasato]] kesällä pesinnän jälkeen. Nuoret linnut sulkivat höyhenpukuaan osittain ennen [[muuttolintu|syysmuutolle]] lähtöä ja sen jälkeen ikäluokkien erottaminen maastossa on mahdotonta.<ref>Svensson, Lars 1997: Euroopan varpuslinnut - sukupuolen ja iän määritys. - Lintutieto. Jyväskylä.</ref>
Peukaloisen varoitusääniä ovat rätisevä "tserrr" ja kova, maiskahtava "tsäk". Peukaloisen laulu, joka on linnun pienen kokoon nähden voimakasta, koostuu metallinsointuisten äänien ja trillien sarjoista.<ref name="svensson" /> Laulu muistuttaa [[rautiainen|rautiaisen]] laulua, mutta on sen laulua polveilevampaa.<ref name="laine" /> Peukaloinen voi laulaa kaikkina vuodenaikoina.<ref name="svensson" />
== Levinneisyys ==
Laji pesii lähes koko [[Eurooppa|Euroopassa]] sekä
Suomen peukaloiskanta on 50 000-120 000 pesivää paria. Vaikka kannan koko vaihtelee paljon eri vuosien välillä, on Suomen peukaloiskanta kasvanut 1940-1950-luvuilta lähtien.<ref name="atlas">{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/peukaloinen | Nimeke = Lintuatlas | Viitattu = 13.10.2012}}</ref>
▲Laji pesii lähes koko [[Eurooppa|Euroopassa]] sekä suuressa osassa [[Aasia]]a aina [[Himalaja]]n etelärinteille, Itä-[[Siperia]]an, [[Kiina]]an ja [[Japani]]in asti. Se on yleinen myös osassa [[Pohjois-Amerikka]]a ja [[Pohjois-Afrikka]]a. Erittäin laajan levinneisyysalueen takia lajista on kuvailtu noin 46 [[alalaji]]a.
Suomessa peukaloinen on [[muuttolintu]], joka talvehtii
== Elinympäristö ==
Peukaloinen pesii erityisesti ryteikköisissä metsissä, missä on runsaasti aluskasvillisuutta, sekä rehevillä puronvarsilla, mutta myös lähes puuttomilla saarilla, joilla on esimerkiksi pensasaitoja, kivikoita tai muureja.<ref name="svensson" /> Keski- ja Etelä-Euroopassa peukaloinen pesii usein myös pihapiireissä.<ref name="atlas" />
== Lisääntyminen ==
Keväällä koiraspeukaloinen valtaa pesimäpiirin ja alkaa puolustaa sitä kovin tunkeilevilta lajikumppaneiltaan. Tiheä kasvillisuus sekä [[saniaiset|saniaispehkot]], pystyjuurakot, kannot, maapuut, risukasat ja muut sellaiset paikat ovat sille mieleen. Koiras rakentaa useita,
[[Tiedosto:Zaunkoenig Entsorgung 04.jpg|thumb|200px|right|Peukaloinen siivoamassa ulosteita pesästään.]]
Rivi 42 ⟶ 47:
== Ravinto ==
Peukaloiset syövät
== Lähteet ==
|