Ero sivun ”Rooman keisari” versioiden välillä

26 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (r2.7.2) (Botti lisäsi: uk:Римський імператор)
Keisarikunnan alkuaikoina aiemmat tasavaltalaiset muodot suurelta osin säilyivät. Tätä vaihetta keisariuden historiassa kutsutaan ''prinsipaatiksi''. Myöhemmin 300-luvulla keisarius muuttui yksinvaltiuden suuntaan, josta käytetään nimitystä ''dominaatti'', mutta keisariudesta ei silti muodostunut [[monarkia]]a sen nykyisessä merkityksessä. Keisari oli virallisesti ''[[primus inter pares]]'', ensimmäinen vertaistensa joukosta, eikä hänellä ollut rajatonta ''[[de jure]]'' valtaa. Monet keisarit eivät olleet hallitsijoita myöskään ''[[de facto]]'', sillä aikojen saatossa todellista valtaa käyttivät usein esimerkiksi byrokraatit ja sotilaat, joille keisari oli kätevä [[nukkehallitsija]].
 
Keisarin auktoriteetti pohjautui tasavaltalaisiin virkoihin. TyypillisestiYleensä keisari valitutti itsensä sekä [[konsuli|konsuliksi]] että [[censori|censoriksikensori]]ksi. Hän johti myös senaattia [[princeps senatus|princeps senatuksen]] (senaatin pään) viran haltijana ja pontifex-pappien [[kollegio]]ta [[pontifex maximus|pontifex maximuksen]] viran haltijana. Näiden virkojen haltijana hänellä oli suuri henkilökohtainen arvovalta (''dignitas'' ja ''auctoritas''). Henkilökohtaisesti keisarilla oli myös ''[[imperium]] maius'' (suurempi imperium) ja [[tribuuni]]noikeudet. Tämän yhdistelmän johdosta keisarilla oli ylin tuomiovalta, veto-oikeus kaikkiin päätöksiin ja täydellinen koskemattomuus.
 
Keisarin tavallisia titteleitä olivat [[imperaattori]], ''[[Caesar (arvonimi)|caesar]]'' ja ''[[Augustus (arvonimi)|augustus]]'', joista ensimmäinen on tasavaltalainen sotapäällikön kunnianimi ja kaksi viimeistä on johdettu henkilönimistä. Alkuaikoina keisareilla ei ollut varsinaista [[univormu]]a, myöhemmin he käyttivät purppuraviittaa ja [[diadeemi]]a.
 
Suomen kielen ''keisari''-sana juontuu [[Julius Caesar|Gaius Julius Caesarin]] nimestä. Caesarin on joskus tulkittu olleen ensimmäinen keisari, mutta hänperiaatteessa kuitenkinhän toimi [[diktaattori]]na periaatteessa vanhan tasavaltalaisen järjestelmän puitteissarajoissa. Nykyisen käsityksenNykykäsityksen mukaan vasta [[Augustus]] vei tämän pitkään kestäneen valtion muutoksenvaltionmuutoksen niin pitkälle, että voidaan puhua varsinaisesta keisariudesta.
 
== Katso myös ==
* [[Bysantin keisari]]
* [[Historia Augusta]]
* [[damnatioDamnatio memoriae]]
* [[keisariKeisari]]
* [[pretoriaanikaartiPretoriaanikaarti]]
* [[usurpaattoriUsurpaattori]]
 
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kivimäki, Arto & Tuomisto, Pekka | Nimeke=Rooman keisarit | Selite=3., laajennettu painos | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-23-4546-3}}
 
==Aiheesta muualla==
25 880

muokkausta