Ero sivun ”Veljekset Åström” versioiden välillä

21 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
p
w
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
p (w)
== Historia ==
[[Tiedosto:Veljekset Åström Postcard.jpg|thumb|250px|Veljekset Åströmin tehdasrakennuksia [[Myllytulli]]ssa.]]
[[Karl Robert Åström]] osti palaneen [[fajanssi]]tehtaan Dammisaaresta [[Myllytulli]]sta ja perusti sinne nahkatehtaan vuonna [[1863]]. Tehdas aloitti toimintansa jo saman vuoden keväällä. Viisi vuotta myöhemmin hänen veljensä [[Hemming Åström]]in liityttyä osakkaaksi yhtiöstä tuli Veljekset Åström.<ref>Hautala 1976, s. 168</ref> Tehdas kasvoi kotimaisen kysynnän ja [[Venäjä]]n viennin ansiosta. Vuoteen 1897 mennessä työntekijöiden määrä oli 564.<ref name="Hautala76s170-171">Hautala 1976, ss. 170–171</ref> Tehdasalue laajeni kattamaan ison osan nykyisestä Myllytullin kaupunginosasta ja tuotanto monipuolistui. Aluksi tehdas valmisti vain pohja- ja päällisnahkaa ja konehihnoja<ref>Hautala 1976, s. 168</ref>. Kenkätehdas perustettiin 1875, remmitehdas 1885, valjastehdas 1890 ja salkkutehdas 1894. Lisäksi tehdasalueella oli oma tiilitehdas, metallivalimo ja liimatehdas.<ref name=Hautala76s170-171/> Hemming Åström kuoli 1895 ja Karl Robert 1897. Tehdas siirtyi kokonaan Karl Robert Åströmin perillisille 1897 ja sen johtajaksi tulivat hänen poikansa ensin John Robert Åström ja myöhemmin [[Emanuel Åström|Hemming Emanuel Åström]].<ref>Hautala 1976, s. 172</ref> Ensimmäisen maailmansodan aika oli tehtaan kulta-aikaa lähinnä venäjän armeijan tilausten vuoksi. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen yhteydet Venäjälle katkesivat ja tehtaan pitkä alamäki alkoi.<ref>Hautala 1976, s. 173</ref>
 
1920–luvulla Veljekset Åström rakensi ensimmäisen maailmansodan aikana tehdyillä voitoilla uuden vesitornin, voimalaitoksen, liimatehtaan ja toimistorakennuksen. Vaikka kauppa Venäjälle oli pysähtynyt 1918, yhtiön johto uskoi, että vienti alkaisi [[Tarton rauha]]n jälkeen uudelleen.<ref>Hautala 1982, ss. 95–96</ref> Venäjän viennin tyrehtymisen lisäksi tehtaat kärsivät kotimaisen pajunparkin kalleudesta, maaseudun hevoskannan vähenemisestä ja uusista kilpailijoista Etelä-Suomessa. 1930–luvun lopulla tuotantoa pystyttiin taas kasvattamaan ja työntekijämääräkin nousi 950:een.<ref>Hautala 1982, ss. 96–97</ref> Taloudellisten vaikeuksien vuoksi yhtiö ajautui kuitenkin [[Suomen Yhdyspankki|Pohjoismaiden Yhdyspankin]] omistukseen. Sota-aikana armeijan tarpeet takasivat nahkatuotteiden kysynnän, mutta 1950-luvulla nahkatuotteiden kysyntä jatkoi pienenemistään. Nahkasaappaiden ja -remmien sijaan yhtiö alkoi valmistaa reppuja, kevyitä nahkakenkiä ja jääkiekkosuojuksia. Tämä ei kuitenkaan auttanut vaan tehtaan omistajat lakkauttivat tehtaan 1960. Veljekset Åströmin tilalle perustettiin En–Ko Oy (Entisen Nahkatehtaan Kiinteistöjen Omistajat Oy) hallinnoimaan vanhoja tehdaskiinteistöjä.<ref>Manninen 1995, ss. 107–108</ref>
7 867

muokkausta