Ero sivun ”Karl Marx” versioiden välillä

10 599 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
(→‎Elämä: kllged)
'''Karl Heinrich Marx''' ([[5. toukokuuta]] [[1818]] [[Trier]], [[Preussi]] – [[14. maaliskuuta]] [[1883]] [[Lontoo]], [[Englanti]]) oli [[preussi]]laissyntyinen [[yhteiskuntafilosofia|yhteiskuntafilosofi]] ja sosiaaliteoreetikko. Marx tunnetaan erityisesti [[teoria]]sta, joka käsittelee työtätekevän ja omistavan [[yhteiskuntaluokka|luokan]] luokkaristiriitaa ja -[[luokkataistelu|taistelua]]. Karl Marxista käytetään myös nimitystä "kommunismin isä".
 
== Elämä ==
 
Karl Marx syntyi [[juutalaiset|juutalaiseen]] perheeseen [[Preussi]]n [[Trier]]issä. Hänen isänsä Hirschel, sittemmin Heinrich, Marx oli lakimies, joka ajalle tyypillisen juutalaissyrjinnän takia kääntyi luterilaiseksi. Marxien perhe oli mukana liberaaleissa seurapiireissä, ja talossa vierailikin useita älymystön ja taiteiden edustajia.
 
.
Koulu sujui nuorelta Marxilta hyvin ja [[1835]] hän kirjautui [[Bonn]]in yliopistoon lukemaan lakia. Kesällä [[1836]] hän kihlautui aatelisen [[Jenny von Westphalen]]in kanssa: vihkimiseen meni vielä seitsemän vuotta. Avioliitto kesti läpi koko Marxin myrskyisen ja taloudellisia vaikeuksia täynnä olevan elämän aina Jennyn kuolemaan asti vuonna [[1881]]. Vaihdettuaan yliopistoa [[Berliini]]in vuonna [[1836]], Marx kiinnostui filosofiasta ja etenkin [[hegeliläisyys|hegeliläisyydestä]].
 
Juuri [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|G. W. F. Hegeliltä]] Marx peri käsityksen [[dialektiikka|dialektiikasta]], joka tarkoittaa maailmanhistorian etenemistä ristiriitojen kautta. Tässä tapauksessa nuoret hegeliläiset uskoivat Preussin yhteiskunnan olevan teollisessa kehityksessään ja kehittyneine yliopistoineen senhetkisen dialektisen kehityksen huipentuma. Muutoksia kuitenkin oli vielä heidän mukaansa tulossa, sillä yhteiskunnassa oli vielä kehittymättömiä puolia kuten köyhyys, [[sensuuri]] ja uskonnollinen sorto.
 
Vuonna [[1841]] Marx valmistui Berliinin yliopistosta, toimittaen tohtorinväitöskirjansa, ''[[Demokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero]]'' (''Differenz der demokritischen und epikureischen Naturphilosophie''), [[Jena]]n yliopistoon.
 
Nuoren teologin Bruno Bauerin kanssa 1841 Marx aloitti kampanjansa [[vanhahegeliläisyys|oikeistohegeliläisiä]] ja kirkkoa vastaan; kovaäänisen kirkossa hohottelun lisäksi he kirjoittivat pamfletin, nimellään hurskaita lukijoita houkuttelevan ''Die Posaune des Jüngsten Gerichts über Hegel'' (jonka Pentti Määttänen on suomentanut vain ''Tuomiopäivän pasuuna Hegelin yllä'', mutta jonka Aarne T.K. Lahtinen on kääntänyt kenties komeammin, mutta epätarkemmin nimellä ''Tuomiopäivän pasuunan törähdys Ateisti-Hegeliä ja Anti-Kristusta vastaan''). Teoksen tekijöiden paljastumisen vuoksi vuonna [[1842]] Marx hylkäsi yliopistollisen maailman ja siirtyi journalismin pariin, toimittaen kohua herättänyttä ''Rheinische Zeitung'' -lehteä. Viranomaiset lopettivat lehden monta kertaa sen ja etenkin Marxin tulisten pääkirjoitusten jouduttua ristiriitaan valtiollisen sensuurin kanssa. Lopulta Marx painostettiin maanpakoon [[Ranska]]an, [[Pariisi]]in.
 
Ranskassa Marx perusti lehden uudestaan, kirjoitti paljon ja tapasi 1844 elämänmittaiseksi ystäväksi muodostuvan [[Friedrich Engels]]in. Engelsin, joka oli saksalaisen tehtaanomistajasuvun vesa, ansiosta Karl Marx kiinnostui ensimmäistä kertaa taloustieteestä. Lehden jouduttua jälleen vaikeuksiin ja Preussin virkamiesten protestoidessa ranskalaisille Marxin uuden lehden provosoivasta sävystä, Marx joutui jälleen pakenemaan, nyt [[Bryssel]]iin.
[[Kuva:Marx+Family and Engels.jpg|left|200px|thumb|Takana [[Friedrich Engels]] ja Karl Marx, edessä Marxin puoliso [[Jenny von Westphalen]] ja heidän lapsensa [[Laura Marx]] ja [[Eleanor Marx]] (1864).]]
Brysselissä Marx ja Engels kirjoittivat yhdessä arvostelua hegeliläisyyttä vastaan, kymmeniä väittelykirjoituksia niin konservatiiveista, ranskalaisista sosialisteista kuin liberalisteistakin. Erään kerran kaksikko päätti kirjoittaa aluksi pelkän artikkelin Marxin entistä toveria, Baueria ja tämän veljiä sekä heidän kumppaneitaan vastaan. Molemmat saivat urakakseen parikymmentä sivua, minkä Engels riipaisi hetkessä, mutta kuuli vasta kuukausia myöhemmin Marxin uutiset artikkelin tiimoilta: se oli kasvanut kolmensadan sivun laajuiseksi ja entinen nimi ''Kriittisen kritiikin kritiikki'' oli muuttunut alaotsikoksi uudelle teokselle ''Pyhä'' ''perhe''.
 
Ranskassa ollessaan Marx ja Engels olivat liittyneet saksalaisten maanpakolaisten perustamaan "Oikeamielisten liittoon" joka Marxin vaikutuksesta muutti nimensä "[[Kommunistien liitto (Marx)|Kommunistien liitoksi]]" vuonna [[1847]]. Vanhan Oikeamielisten liiton tunnus "kaikki ihmiset ovat veljiä" korvattiin tunnuksella "kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen".
 
Marxin ja Engelsin kuuluisin yhteinen työ, ''[[Kommunistisen puolueen manifesti]]'' kirjoitettiin Brysselissä Kommunistien liiton julistukseksi ja julkaistiin "Euroopan hulluna vuonna" [[1848]]. Alun perin se oli Engelsin versiona yhtämittaista "kysymys-vastaus"-litaniaa, mutta vaikka hänenkin jälkensä näkyi lopullisessa versiossa, latomoon saapuva teksti oli kokonaisuudessaan Marxin kynästä syntynyt, ja hän olikin kirjoittanut sitä Kommunistiliiton painostuksen alla yötä päivää.
 
[[Kuva:Kapital titel bd1.png|250px|thumb|''Das Kapital'' -teoksen (suom. ''Pääoma'') ensimmäisen osan kansilehti vuodelta [[1867]]]]
 
Vallankumousvuosien [[1848]]–[[1849]] jälkeen Marx joutui etsimään turvapaikan [[Lontoo]]sta, jossa hän syventyi vuosiksi kirjoitustyöhön. Hänen tarkoituksenaan oli kirjoittaa suuri ''magnum opus'' taloustieteestä, jonka piti olla "miekka joka ilmestyessään olisi aikojen loppuun saakka alamaailman seiväs kapitalistien ja porvarien sydämessä". 1850-luvulla hän julkaisi sen ensimmäisen version, joka oli täysi pettymys, ja sen ja lopulta vuonna 1867 ilmestyneen kirjan väliin mahtui paljon, rahavaikeuksia, sairauksia, huolia, riitoja, proletariaatin asioita ajavien yhdistysten sääntökeskusteluja ja niiden hajoamisia. Vaikka Marx julkaisikin vuoden 1860 tienoilla parhaaksi pamfletikseen kutsutun häpäisykirjansa sveitsiläistä luonnontieteilijää, Karl Vogtia, vastaan, ei se auttanut hänen tilannettaan vaan hän oikeastaan tuhlasi aikaansa. "Kuka taas ampuikaan kärpästä mörssärillä?" on Francis Wheen kysynyt.
 
Vuonna 1864 Marxin äiti Henriette kuoli. Samana vuonna hän sai myös aivokalvontulehdukseen kuolleelta Wilhelm "Lupus" Wolffilta perintöä jopa 820 puntaa. Tästä huolimatta Marxin henkilökohtainen talous ei tahtonut pysyä tasapainossa, vaan hän joutui turvautumaan ystäviensä apuun. Marx kuitenkin omisti seuraavan teoksensa Wolffille.
 
Marxin pääteoksen, ''[[Pääoma (Marx)|Pääoma]]n'' ensimmäinen osa ilmestyi lopulta [[1867]] (toinen ja kolmas osa ilmestyivät hänen kuolemansa jälkeen). Jo tuolloin joutui Marx pyytämään Engelsiltä rahat matkatakseen käsikirjoitus mukanaan saksalaiseen kustantamoon. Ensipainos oli tuhat kappaletta, ja palkkio niin pieni, ettei ''Pääomalla'' "makseta edes niitä sikareita, jotka sitä tehdessäni olen pannut palamaan!"
 
Vuonna [[1864]] Ranskan ja Englannin työväenjärjestöt perustivat ''Työväen Internationaalin'', josta oli tarkoitus tulla maailmanlaajuinen työläisliikkeitä yhdistävä organisaatio. Marx valittiin järjestön liittoneuvostoon ja hän toimi aktiivisesti järjestön johtotehtävissä. Nykyään tämä internationaali nähdään niin sanottuna [[ensimmäinen internationaali|ensimmäisenä internationaalina]]. Järjestö toimi Marxin poliittisen toiminnan alustana, mutta päätyi viimein hajaannukseen [[Pariisin kommuuni]]n epäonnistuttua [[1871]] ja monen sen jäsenen siirtyessä venäläisen anarkistin, [[Mihail Bakunin]]in leiriin. Myös englantilainen ammattiyhdistysliikkeen voimaan luottava sosialistinen liike ei panostanut loppuvaiheessa enää tarpeeksi internationaaliin, jotta se olisi voinut pysyä pystyssä.
 
=== Perhe ===
 
Karl Marx avioitui [[Jenny von Westphalen]]in kanssa, joka oli preussilaisen paronin hyvän koulutuksen saanut tytär. Heidät vihittiin 19. kesäkuuta 1843 [[Bad Kreuznach]]in Pauluskirchessä. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, mutta köyhien olojen vuoksi vain kolme heistä eli aikuiseksi.<ref>Singer 2000, s. 5.</ref> Marxin tärkein tulolähde oli avustus [[Friedrich Engels]]iltä, jolla oli vakituisia tuloja perheen liiketoimista [[Manchester]]ista. Lisäksi hän sai tuloja viikoittain kirjoittamistaan artikkeleista [[New York Daily Tribune]]en.<ref>Singer 2000, s. 9.</ref> Jennyn saamien perintöjen ansiosta perhe saattoi muuttaa terveellisempään ympäristöön [[Kentish Town]]iin Lontoon silloisille laitamille. Marxin mielestä perheen oli elettävä yhteiskunnallisen asemansa mukaisesti, minkä vuoksi menot juuri ja juuri pysyivät tulojen rajoissa.
 
Marxille ja hänen vaimolleen syntyi seitsemän lasta: [[Jenny Longuet|Jenny Caroline]] (avioliitossa Longuet, 1844–83); [[Laura Marx|Jenny Laura]] (avioliitossa Lafargue; 1845–1911); Edgar (1847–1855); Henry Edward Guy ("Guido", 1849–1850); Jenny Eveline Frances ("Franziska", 1851–52); [[Eleanor Marx|Jenny Julia Eleanor]] (1855–98) ja yksi lapsi joka kuoli nimettömänä. On esitetty että Marxilla olisi ollut poika myös taloudenhoitajansa [[Helene Demuth]]in kanssa.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä=Wheen, Francis | Nimeke=Karl Marx | Julkaisija=W. W. Norton and Company | Vuosi=2000 | Sivut=173}}</ref>
 
 
=== Kuolema ja jälkimaine ===
[[Tiedosto:KarlMarx Tomb.JPG|thumb|upright|left|Karl Marxin hauta [[Highgaten hautausmaa]]lla Lontoossa.]]
 
Vaimonsa Jennyn kuoltua joulukuussa 1881 Marx sairastui ja oli huonossa kunnossa elämänsä viimeiset 15 kuukautta. Hänelle kehittyi keuhkoputkentulehdus ja keuhkopussintulehdus, joihin hän kuoli Lontoossa 14. maaliskuuta 1883. Kuollessaan hänellä ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Hänet haudattiin [[Highgaten hautausmaa]]lle Lontoosen 17. maaliskuuta 1883. Haudasta on tullut poliittisten pyhiinvaeltajien käyntikohde.
 
Vasta myöhempien kehityskulkujen ansiosta Marx nousi asemaansa vaikutusvaltaisena filosofina. Engels jatkoi vielä työtä hänen jälkeensä, toimittaen esimerkiksi ''Pääoman'' viimeisen osan loppuun.<ref name="RF">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.br-online.de/wissen-bildung/collegeradio/medien/geschichte/engels/hintergrund/engels_hintergrund.pdf | Tekijä=Thinius, Frank | Nimeke=Der Mann hinter Marx – Friedrich Engels, Sozialist und Kaufmann | Julkaisija=Radio Bayern2 | Kieli={{de}} | Viitattu=21.12.2011}}</ref>
 
Vuonna [[2003]] saksalaiset äänestivät Marxin kolmanneksi suurimmaksi saksalaiseksi ZDF-televisiokanavan äänestyksessä (edelle pääsivät ainoastaan [[Konrad Adenauer]] ja [[Martin Luther]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.zdf-jahrbuch.de/2003/programmarbeit/arens.htm | Tekijä=Arens, Peter | Nimeke=»Unsere Besten - Wer ist der größte Deutsche?« | Julkaisu=ZDF Jahrbuch 2003 | Viitattu=21.12.2011}}</ref>
 
== Filosofia ==
Rekisteröitymätön käyttäjä