Ero sivun ”Sodankäynnin toiminnalliset tasot” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
yhdistetty artikkeli Sodankäynnin tasot
Velma (keskustelu | muokkaukset)
fix, yhdistetty lista näkyi olevan sama kuin operatiivinen lista
Rivi 4:
'''Sodankäynnin toiminnalliset tasot''' ovat eri tasoja, joihin sodankäyntiin liittyviä asioita jaetaan sen mukaan, kuinka laajasti ne vaikuttavat. Esimerkiksi tapahtumalla, joka vaikuttaa koko valtion sodankäyntiin sanotaan olevan ''suurstrateginen vaikutus'', kun taas yhden jalkaväkijoukkueen taisteluun vaikuttava asia on ''taisteluteknisen tason vaikutus''. Täten saatetaan puhua esimerkiksi strategisista, operatiivisista tai taktisista toimista taistelukentällä.
 
Sodankäynnissä on viisi, kuusi toiminnallista ulottuvuutta, joista muodostuu oman ja [[vastustaja]]n puolen kokonaisuus sekä niiden vahvuudet ja heikkoudet. Niitä toiminnallisia ulottuvuuksia ovat operatiivinen, logistinen, sosiaalinen, teknologinen ja organisatorinen ulottuvuus. Uuden sodankäynnin vallankumouksen mukana myös informaatio nousee sodankäynnin uudeksi, kuudenneksi toiminnalliseksi ulottuvuudeksi, tukitoimesta vaikuttamiskeinoksi kuten tuli tai joukot.
Perinteisesti sodankäynnin tasot ovat (kokojärjestyksessä suurimmasta pienimpään):
* [[suurstrategia]]
* [[strategia]]
* [[operaatiotaito]]
* [[taktiikka]] ja
* [[taistelutekniikka]
 
Sodankäynnissä on viisi, kuusi toiminnallista ulottuvuutta, joista muodostuu oman ja [[vastustaja]]n puolen kokonaisuus sekä niiden vahvuudet ja heikkoudet. Niitä toiminnallisia ulottuvuuksia ovat operatiivinen, logistinen, sosiaalinen, teknologinen ja organisatorinen ulottuvuus.
 
Uuden sodankäynnin vallankumouksen mukana myös informaatio nousee sodankäynnin uudeksi, kuudenneksi toiminnalliseksi ulottuvuudeksi, tukitoimesta vaikuttamiskeinoksi kuten tuli tai joukot.
 
'''Operatiivinen taso''' käsittelee sotavoiman käyttöä. Operatiivinen ulottuvuus on perinteisin sodankäynnin ulottuvuus. Se käsittää sotavoiman käyttöä eri tasoilla. Muun muassa Clausewitz näki sodan operatiivissosiaalisena ilmiönä. Operatiivisen tason hierarkkinen tasojärjestelmä muodostuu seuraavista tasoista:
Rivi 27 ⟶ 18:
'''Sosiaalinen tai psykologisyhteiskunnallinen taso''' käsittää ne ihmisten väliset ilmiöt, lähinnä tunteet, jotka syntyvät ihmisessä, tai ihmisten välillä taistelijaparissa, ryhmässä, komppaniassa, suuremmissa joukoissa päätyen aina valtioon, uskontoon, ideologiaan, ihmiskuntaan ja maailmankaikkeuteen asti. Sotilaallinen toiminta ei koskaan kohdistu vain aineellisiin voimiin; se kohdistuu aina yhtä aikaa moraalisiin voimiin, jotka antavat sodalle sen voiman (life), eikä näitä kahta voi erottaa.
 
'''Teknologinen taso''' taso käsittää [[tekniikka|teknologia]]a sodassa mm kaikkien em. tasojen yhteydessä. [[Karl von Clausewitz|Clausewitz]] toteaa, että, koska kaikilla sotaa käyvillä on lähes samanlainen tekniikka, teknologialla ei ole suurempaa merkitystä sodassa. Tämä piti paikkansa aina 1800- luvun puoliväliin saakka. Sitten höyryvoima, rautatiet, lennättimet, takaa ladattavat ja kierteillä varustetut kiväärit ja tykit muuttivat tilanteen. Alkoi noin sata viisikymmentä vuotta jatkunut sodankäynnin teknistyminen ja sen mukana tullut monimutkaistuminen.
 
'''Organisatorinen taso''' käsittää mm joukkojen [[organisaatio]]on, käskyvaltaan, johtosuhteisiin ja yhteistoimintaan liittyvät asiat. Organisaatio ja organisointi ovat erittäin tärkeitä, jopa tekniikkaa tärkeämpiä. Esimerkiksi Egyptin pyramidit ovat rakennuksina vaikuttavia, mutta ilmeisesti työn organisointiin liittyvä taso on ollut huomattavasti tekniikkaa oleellisempi. Eli noin 5000 vuotta vanhalla tekniikalla pystyttiin luomaan nykyaikaakin hämmästyttäviä saavutuksia. Organisatorisen tason keskeinen kysymys on keskitetty vai hajautettu. Hajautettu taas liittyy keskeisesti tietoliikennetekniikkaan.
Rivi 57 ⟶ 48:
==Katso myös==
* [[sodankäynti]]
* [[sodankäynnin tasot]]
 
==Aiheesta muualla==