Ero sivun ”Tao-Klardžeti” versioiden välillä

8 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
p
p (Botti lisäsi: fr:Royaume des Kartvels)
p (”)
[[Kuva:Tao-Klarjeti.svg|thumb|250px|Tao-Klardžetin alueen ruhtinaskuntia.]]
'''Tao-Klardžeti''' ({{k-ka|ტაო-კლარჯეთი}}) on nykyisessä historiankirjoituksessa käytetty termi, joka viittaa historiallisiin lounais [[georgia]]laisiin ruhtinaskuntiin. Nämä alueet kuuluvat nykyään [[Turkki|Turkin]] [[Erzurumin maakunta|Erzurumin]], [[Ardahanin maakunta|Ardahanin]], [[Artvinin maakunta|Artvinin]] ja [[Karsin maakunta|Karsin]] provinsseihin. ''Tao'' ja ''Klardžeti'' olivat alun perin vain kaksi alueen tärkeintä provinssia georgialaisilla alueilla, jotka ulottuivat "Georgian”Georgian rotkosta"rotkosta” ({{k-tr|Gürcü Boğazı}}) etelässä pienelle Kaukasukselle pohjoisessa.
 
Historiallisesti alue koostui seuraavista maakunnista: länteen [[Arsiani-vuoret|Arsiani-vuorista]] sijaitsivat Tao, Klardžeti ja [[Šavšeti]], itään taas [[Samtskhe]], [[Erušeti]], [[Džavakheti]] ja [[Kola]]. Alueen maisemia hallitsevat vuoret sekä [[Çoruh|Tšorokhi]]- ja [[Kura|Mtkvari]]-jokien laaksot. Alueen sijainti lännen ja idän suurien valtakuntien välissä ja [[silkkitie]]n reitin varrella teki siitä erilaisten vaikutteiden läpikulku- ja kohtaamispaikan. 800–1000-luvulla Tao-Klardžetia hallitsi [[Bagrationi]]-dynastia, ja alueella oli ratkaiseva rooli Georgian yhdistymisessä yhdeksi kuningaskunnaksi.
Ašotin seuraajat jatkoivat taistelua [[Kartli]]n maista, kilpailijoinaan Länsi-Georgian abhaasidynastia ([[Egrisi]]), arabien hallitsema [[Tbilisin emiraatti]] sekä jopa [[Kakheti]]n kuningaskunta ja Armenian hallitsijat. Ruhtinaskunnan sisäiset riidat olivat kuitenkin haitaksi. [[Davit I Kuropalates|Davit I]]:n (hallitsi [[876]]–[[881]])<ref name="ist">http://www.istoria.ge/qrono/tao-klarjeti.htm</ref> salamurhaa seurannut sisällissota johti [[Adarnase I]]:n (hallitsi [[888]]–[[923]])<ref name="ist" /> voittoon hänen tärkeästä kilpailijastaan Nasrasta, Davitin murhaajasta. Adarnesen pojan [[Davit II]]:n (hallitsi [[923]]–[[937]])<ref name="ist" /> hallinnossa georgialaisten täytyi puolustautua myös Bysanttia vastaan, missä he lopulta onnistuivat. Bagrationi-dynastialla oli kuitenkin vaikeuksia pitää valtakuntansa koossa, ja se jakautui suvun kolmen haaran kesken &ndash; päähaara hallitsi Taon provinssia ja toinen Klardžetia, nimellisesti tunnustaen Taon kuninkaan vallan. Taon kuningaskunta sisälsi myös pienempiä ruhtinaskuntia, jotka olivat enemmän tai vähemmän kruunusta riippuvaisia.
 
Vuonna 958 [[Bagrat II]] "Yksinkertainen"”Yksinkertainen” ([[958]]–[[994]])<ref name="ist" /> kruunattiin georgialaisten ja pohjoisen Taon kuninkaaksi, kun taas [[Davit III Kuropalates|Davit III]] ([[961]]–[[1001]])<ref name="ist" /> sai haltuunsa kouropalatesin tittelin ja eteläisen Taon. Davit liittoutui Bysantin hallitsija [[Basileios II]]:n kanssa kapinoivaa aatelista [[Bardas Skleros]]ta ([[976]]–[[979]]) vastaan, mistä hän sai palkkioksi suuria maa-alueita, ja hänestä tuli eteläisen Kaukasuksen voimakkain hallitsija: hänen maansa ulottuivat [[Vanjärvi (Turkki)|Van]]-järvelle asti. Aikeenaan yhdistää kaikki georgialaiset maat hän adoptoi prinssi Bagratin (tulevan [[Bagrat III]]:n), Bagrat Yksinkertaisen lapsenlapsen. Davit asetti hänet Kartlin prinssiksi ([[975]]) ja Abhasian kuninkaaksi ([[978]]), ja auttoi hänen biologista isäänsä [[Gurgen (Tao)|Gurgenia]] pääsemään georgialaisten kuninkaaksi Bagrat Yksinkertaisen kuoltua ([[994]]), mikä teki prinssi Bagratista kahden kuningaskunnan hallitsijan ja perillisen kahdelle muulle. Ainoa takaisku oli vuosien [[987]]&ndash;[[989]] konflikti Bysantin valtakunnan kanssa, mikä pakotti Daavidin suostumaan alueidensa luovuttamiseen Basileios II:lle kuolemansa jälkeen. Tästä huolimatta Bagrat onnistui tulemaan ensimmäiseksi yhdistyneen Georgian hallitsijaksi hänen isänsä Gurgenin kuoltua vuonna [[1008]].
 
Alue pysyi georgialaisten hallitsemana vuoteen [[1551]] asti, jolloin [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valloittivat sen. Heidän hallintonsa aikana alkoi alueen islamilaistaminen, ja monet kirkot muutettiin moskeijoiksi. Vuosien [[1877]]&ndash;[[1878]] [[Turkin sota|Venäjän-Turkin sodan]] jälkeen suurin osa entisestä Tao-Klardžetin alueesta luovutettiin Venäjän keisarikunnalle, mutta turkkilaiset saivat sen takaisin [[Brest-Litovskin sopimus|Brest-litovskin sopimuksessa]] Neuvosto-Venäjältä vuonna [[1918]]. Osmanien valtakunnan tappio [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] salli vastaperustetun [[Georgian demokraattinen tasavalta|Georgian demokraattisen tasavallan]] ottaa alueet haltuunsa. [[Oltu]]n alue, josta kilpailivat Georgia ja Armenia, pysyi Turkin hallinnassa. Puna-armeijan hyökkäyksen jälkeen vuonna [[1921]] Georgia kuitenkin menetti itsenäisyytensä ja Turkki miehitti alueen uudelleen, minkä Turkin ja Neuvosto-Venäjän [[16. maaliskuuta]] 1921 solmima Moskovan sopimus siunasi.
1 816

muokkausta