Ero sivun ”Tao-Klardžeti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: fr:Royaume des Kartvels |
p ” |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Tao-Klarjeti.svg|thumb|250px|Tao-Klardžetin alueen ruhtinaskuntia.]]
'''Tao-Klardžeti''' ({{k-ka|ტაო-კლარჯეთი}}) on nykyisessä historiankirjoituksessa käytetty termi, joka viittaa historiallisiin lounais [[georgia]]laisiin ruhtinaskuntiin. Nämä alueet kuuluvat nykyään [[Turkki|Turkin]] [[Erzurumin maakunta|Erzurumin]], [[Ardahanin maakunta|Ardahanin]], [[Artvinin maakunta|Artvinin]] ja [[Karsin maakunta|Karsin]] provinsseihin. ''Tao'' ja ''Klardžeti'' olivat alun perin vain kaksi alueen tärkeintä provinssia georgialaisilla alueilla, jotka ulottuivat
Historiallisesti alue koostui seuraavista maakunnista: länteen [[Arsiani-vuoret|Arsiani-vuorista]] sijaitsivat Tao, Klardžeti ja [[Šavšeti]], itään taas [[Samtskhe]], [[Erušeti]], [[Džavakheti]] ja [[Kola]]. Alueen maisemia hallitsevat vuoret sekä [[Çoruh|Tšorokhi]]- ja [[Kura|Mtkvari]]-jokien laaksot. Alueen sijainti lännen ja idän suurien valtakuntien välissä ja [[silkkitie]]n reitin varrella teki siitä erilaisten vaikutteiden läpikulku- ja kohtaamispaikan. 800–1000-luvulla Tao-Klardžetia hallitsi [[Bagrationi]]-dynastia, ja alueella oli ratkaiseva rooli Georgian yhdistymisessä yhdeksi kuningaskunnaksi.
Rivi 12:
Ašotin seuraajat jatkoivat taistelua [[Kartli]]n maista, kilpailijoinaan Länsi-Georgian abhaasidynastia ([[Egrisi]]), arabien hallitsema [[Tbilisin emiraatti]] sekä jopa [[Kakheti]]n kuningaskunta ja Armenian hallitsijat. Ruhtinaskunnan sisäiset riidat olivat kuitenkin haitaksi. [[Davit I Kuropalates|Davit I]]:n (hallitsi [[876]]–[[881]])<ref name="ist">http://www.istoria.ge/qrono/tao-klarjeti.htm</ref> salamurhaa seurannut sisällissota johti [[Adarnase I]]:n (hallitsi [[888]]–[[923]])<ref name="ist" /> voittoon hänen tärkeästä kilpailijastaan Nasrasta, Davitin murhaajasta. Adarnesen pojan [[Davit II]]:n (hallitsi [[923]]–[[937]])<ref name="ist" /> hallinnossa georgialaisten täytyi puolustautua myös Bysanttia vastaan, missä he lopulta onnistuivat. Bagrationi-dynastialla oli kuitenkin vaikeuksia pitää valtakuntansa koossa, ja se jakautui suvun kolmen haaran kesken – päähaara hallitsi Taon provinssia ja toinen Klardžetia, nimellisesti tunnustaen Taon kuninkaan vallan. Taon kuningaskunta sisälsi myös pienempiä ruhtinaskuntia, jotka olivat enemmän tai vähemmän kruunusta riippuvaisia.
Vuonna 958 [[Bagrat II]]
Alue pysyi georgialaisten hallitsemana vuoteen [[1551]] asti, jolloin [[Osmanien valtakunta|osmanit]] valloittivat sen. Heidän hallintonsa aikana alkoi alueen islamilaistaminen, ja monet kirkot muutettiin moskeijoiksi. Vuosien [[1877]]–[[1878]] [[Turkin sota|Venäjän-Turkin sodan]] jälkeen suurin osa entisestä Tao-Klardžetin alueesta luovutettiin Venäjän keisarikunnalle, mutta turkkilaiset saivat sen takaisin [[Brest-Litovskin sopimus|Brest-litovskin sopimuksessa]] Neuvosto-Venäjältä vuonna [[1918]]. Osmanien valtakunnan tappio [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] salli vastaperustetun [[Georgian demokraattinen tasavalta|Georgian demokraattisen tasavallan]] ottaa alueet haltuunsa. [[Oltu]]n alue, josta kilpailivat Georgia ja Armenia, pysyi Turkin hallinnassa. Puna-armeijan hyökkäyksen jälkeen vuonna [[1921]] Georgia kuitenkin menetti itsenäisyytensä ja Turkki miehitti alueen uudelleen, minkä Turkin ja Neuvosto-Venäjän [[16. maaliskuuta]] 1921 solmima Moskovan sopimus siunasi.
| |||