|
==Filosofien näkemyksiä==
”Kaikkien sota kaikkia vastaan” on Hobbesin käsitys luonnontilassa vallitsevasta kaikkien kamppailusta kaikkia vastaan. Tätä voi verrata ajatukseen ”ihminen on ihmiselle susi”. Hobbesin mielestä ihminen on perusluonnoltaan pahansuopa, minkä vuoksi elämä luonnontilassa on "yksinäinen”yksinäinen, köyhäkurja, ruokotonhäijy, eläimellinenraaka ja lyhyt"lyhyt”.<ref>[http://oregonstate.edu/instruct/phl302/texts/hobbes/leviathan-c.html#CHAPTERXIII Leviathan: 8. luku] {{en}}</ref> Hobbesin mukaan luonnontilassa vallitsevaa vahvimman oikeutta tuli hallita ja ohjata valistuneen [[yksinvaltias|yksinvaltiaan]] johtamalla [[väkivaltakoneisto]]lla. Ainoa tie luonnontilasta ulos on [[yhteiskuntasopimus]], jolla kansalaiset luovuttavat osan oikeuksistaan vallanpitäjille suojelusta vastaan.
[[John Locke]] jatkoi tästä todeten, että kansalaisilla on tiettyjä loukkaamattomia, [[luonnonoikeusteoria|luonnollisia oikeuksia]]. [[JohnJean-Jacques RawlsRousseau]]illa samaapuolestaan virkaakielsi toimitti[[valistusaika|valistusajalle]] ”alkutila”luonteenomaisen kehitysuskon ja väitti, että luonnontilassa ihmiset olivat vapaita ja hyviä, pahojen tapojen ja väkivallan ollen pikemminkin sivilisaation luomus. TämäErityisesti käsitysRousseau valtioidensyytti synnystäyhteiskunnallisiahierarkioita, oli[[omistusoikeus|omistusoikeutta]] kuitenkinja epähistoriallinenmarkkinoita.
[[Friedrich von Hayek]] puolestaan kirjoittaa kirjassaan ''[[Kohtalokas ylimieli]]'', että ihmisten vaistot usein kaipaavat auktoriteetin sanelemaan mikrojärjestykseen eli nk.niin kutsuttuun ”heimoyhteiskuntaan”. Hän huomauttaa [[kulttuuriantropologia|kulttuuriantropologisten]] todisteiden kuitenkin osoittavan kaupankäynnin syntymisestä jo kauan ennen valtioiden syntyä. ▼[[Jean-Jacques Rousseau]] puolestaan kielsi [[valistusaika|valistusajalle]] luonteenomaisen kehitysuskon ja väitti, että luonnontilassa ihmiset olivat vapaita ja hyviä, pahojen tapojen ja väkivallan ollen pikemminkin sivilisaation luomus. Erityisesti Rousseau syytti sosiaalisia hierarkioita, [[omistusoikeus|omistusoikeutta]] ja markkinoita. Tämä romantisoitu käsitys luonnontilasta siirtyi myöhemmin muun muassa [[Karl Marx]]in ajatteluun.
[[Karl Popper]] huomauttaa kirjassaan ''[[Avoin yhteiskunta ja sen viholliset]]'', että [[rationalismi]] kuitenkin antaisi hyvän yhteiskunnan pohjalle erilaisen näkemyksen.
▲[[Friedrich von Hayek]] puolestaan kirjoittaa kirjassaan ''[[Kohtalokas ylimieli]]'', että ihmisten vaistot usein kaipaavat auktoriteetin sanelemaan mikrojärjestykseen eli nk. ”heimoyhteiskuntaan”. Hän huomauttaa [[kulttuuriantropologia|kulttuuriantropologisten]] todisteiden kuitenkin osoittavan kaupankäynnin syntymisestä jo kauan ennen valtioiden syntyä.
==Nykyiset käsitykset ihmisten elämästä ennen valtioiden syntyä==
{{Pääartikkeli|[[Antropologia]]}}
Ihmisten elämää ennen valtioiden syntyä on tutkittu arkeologisista löydöistä, tutustumalla nykyisten [[alkuperäiskansa|alkuperäiskansojen]] elämään tai heistä kertoviin vanhempiin kirjoituksiin. On myös havainnoitu muiden [[ihmisapinat|ihmisapinoiden]] käytäytymistä ja esitetty näkemyksiä siitä, mikä osa ihmisen käyttäytymisestä on lajille universaalia.
Löydöt ovat kumonneet näkemyksen ruusuisesta ja harmonisesta esihistoriasta. Ihminen on aina hyödyntänyt luontoa ja tuhonnut ympäristöään. On ollut aggressiivista käytöstä ja kahakoita. Joillakin alueilla on ollut jopa [[kannibalismi|ihmissyöntiä]]. Eri aikakausien ja seutujen löydöistä ja ihmisen nykyisestä toiminnasta on kuitenkin vaikeaa tehdä yleisiä, kaikkialla päteviä päätelmiä ihmisten elämästä ennen valtioiden syntyä.<!--Onko yhteenvedon esittäminen näistä asioista mahdollista tekemättä epäreiluja yleistyksiä?-->
==Aiheesta muualla==
* [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ihanien_ihmisten_myytti.html Ihanien ihmisten myytti].
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]]
| 