Ero sivun ”Viljo Vesterinen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p disambig link using AWB |
taustaa Tikan kirjasta |
||
Rivi 1:
[[File:Vilivesterinen.jpg|thumb|Viljo Vesterinen]]
'''Viljo "Vili" Vesterinen''' ([[26. maaliskuuta]] [[1907]] [[Terijoki]], [[Kivennapa]] – [[18. toukokuuta]] [[1961]] [[Helsinki]])<ref name=Tikka>{{Kirjaviite | Tekijä = Marko Tikka| Nimeke = Harmonikan kuningas Viljo Vesrterinen| Vuosi = 2007| Kappale = | Sivu = 15| Selite = "Viljo Vesterisen syntyessä Terijoki kuului vielä Kivennapaan"..."Viljo vesterinen syntyi Terijoen Ollilassa..."| Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Ajatus Kirjat| Tunniste = ISBN 978-951-20-7356-6| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
==
Viljo Vesterinen syntyi Joonas ja Aino (o.s. Hyttinen) Vesterisen perheeseen Terijoella [[Ollila (Pietari)|Ollilan]] kylässä. Joonas Vesterinen oli ammatiltaan metsätyönjohtaja ja "Vilkka", jolla nimellä hänet tunnettiin lapsuus- ja nuoruusaikanaan, oli kolmilapsisen perheen kuopus. Vanhin veli Emil oli seitsemän ja keskimmäinen veli Rudolf viisi vuotta vanhempi. Joonas Vesterinen työskenteli puutavaran ostajana ja metsätöiden johtajana valtion hakkuualueilla. Perhe muutti Terijoelta [[Uusikirkko|Uudenkirkon]] pitäjään, [[Kuuterselkä|Kuuterselän]] kylään Viljon ollessa neljä- tai viisivuotias.<ref name=Tikka/>
Viljo Vesterinen kävi aluksi muutaman viikon kiertokoulua ja pääsi kahdeksanvuotiaana nelivuotiseen kansakouluun Kuuterselässä vuonna 1915. Ensimmäisen kosketuksensa harmonikkaan Vilkka sai läheisessä Kokin talossa, jossa oli [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]] hankittu kaksirivinen harmonikka. Vilkka ja Kokin perheen poika soittivat instrumenttia vuorotellen, Vilkan saadessa ajan myötä soittimesta myös säveliä irti. Joonas Vesterinen hankki perheeseen ensimmäisen kaksirivisen harmonikan vaihtamalla sen venäläiseltä upseerilta peräisin olleeseen Nagan-pistooliin Hermanni Kirjavaiselta. Aluksi harmonikkaa yritti soittaa keskimmäinen veli Rudolf, joka kuitenkin kyllästyi soittimen hankaluuteen pian. Pistoolivaihtokaupan esilletulo johti myös ikävyyksiin [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana ja jälkiselvittelyissä, joista Joonas Vesterinen lopulta kuitenkin selviytyi vahingoittumattomana. Kaksirivisestä tuli nyt Viljo Vesterisen ensimmäinen soitin, jolla hän jo seuraavana kesänä soitti paikallisia piirileikki- ja kansanlauluja. Hänen kerrotaan oppineen soittamaan epätavallisen nopeasti ja pojasta tuli pian kylän juhliin ja nurkkatansseihin kysytty soittaja.<ref name=Tikka/>
Kaksitoistavuotiaana Vilkalla oli kokemusta jo useista soittopaikoista, myös häistä. Isä ja opettaja pitivät kuitenkin pelimannin ammattia epämääräisenä. Joonas toivoi pojastaan harjoittelijaa kauppapuotiin, missä tämän piti oppia liikemiehen ammatin alkeita. Vilkka sai kuitenkin paljon huomiota ja ansaitsi soitollaan, mikä vahvisti hänen omaa toivomustaan soittajan ammattiin ryhtymisestä. Erimielisyydet isän kanssa kiristyivät ja Viljo Vesterinen lähti kaksirivisen kanssa kotoaan saamansa selkäsaunan jälkeen vain 14-vuotiaana. Hän asui aluksi kummisetänsä luona Uudellakirkolla ja kerättyään soittamalla rahaa matkalippuun, hän matkusti muutaman viikon kuluttua [[Viipuri]]in, jossa hänen Rudolf-veljensä oli jo suorittamassa asepalvelustaan. Saatuaan sattumalta tapaamaltaan kuuterselkäläiseltä Jooseppi Leskiseltä ensimmäisen asunnon tämän yläkerran hellahuoneesta, aika ja muusikonura Viipurissa saattoi alkaa marraskuun alussa 1921.<ref name=Tikka/>
== Elämä ja ura ==
Vesterinen opiskeli [[sello]]n- ja [[piano]]nsoittoa [[Viipurin musiikkiopisto]]ssa. Harmonikansoittajana hän oli itseoppinut,<ref name = "MusTietoSK"/> eikä hän tuntenut nuotteja<ref name=paju>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 22.7.2011, sivu B 13</ref>. Alkuaikoinaan Vili Vesterinen säesti eri [[muusikko|muusikoita]] ja esiintyi [[1920-luku|1920-luvun]] lopulla elokuvissa, sirkuksissa ja kahviloissa.<ref name = "MusTietoSK"/> Viljo Vesterinen vaikutti [[Suomi Jazz Orkesteri]]ssa vuosina [[1929]]-[[1931]]. [[Dallapé]]-orkesterissa hän työskenteli [[1931]]–[[1938]]. Sota-aikana hän oli suosittu esiintyjä viihdytyskiertueilla. Vuonna [[1944]] hän esiintyi [[Helsingin kaupunginorkesteri]]n solistina ja häntä pidetään konserttiharmonikan uranuurtajana Suomessa. Hänen 50-vuotisjuhlakonserttinsa pidettiin [[Helsingin Messuhalli]]ssa [[1957]].<ref name = "MusTietoSK"/>
Hän esiintyi myös muutamissa elokuvissa. Vuonna [[1955]] Vili Vesterisestä tehtiin osittain fiktiivinen elämäkertaelokuva ''[[Säkkijärven polkka (vuoden 1955 elokuva)|Säkkijärven polkka]]''.
| |||