Ero sivun ”Elinajanodote” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 21:
]]
 
'''Elinajanodote''' tarkoittaa keskimääräistä jäljellä olevaa elinikää [[kuolleisuus|kuolleisuuden]] pysyessä nykyisellään kaikissa ikäryhmissä. Elinajanodote on tietystä populaatiosta [[tilastotiede|tilastollisesti]] laskettu keskiarvo, ja jos kuolleisuus on korkeaa, tällöin elinajanodote on tilastollisesti pienempi sekä päinvastoin. Elinajanodote on noussut globaalisti 1900-luvulla lääketieteellisen vallankumouksen seurauksena. Erilaiset lääketieteelliset kehitykset selittävät pääosin elinajanodotteen kohoamisen nykytasolle, mutta myös esimerkiksi työsuojelulainsäädännöllä ja [[ravitsemus|ravitsemuksen]] parantumisella on ollut vaikutusta siihen. Ensin elinajanodote nousi teollistuneissa maissa, mutta myös maailman keskimääräinen elinajanodote on noussut. [[Julkinen valta|Julkisella vallalla]] on ollut ja on merkittävä vaikutus elinajanodotteen korkeaan tasoon rokotusohjelmien ja julkisen terveydenhuollon kautta.
 
Elinajanodote lasketaan usein ikäryhmittäin ja sitä vertaillaan eri [[populaatio]]iden välillä. Yleisimmin vertaillaan [[nainen|naisten]] ja [[mies]]ten elinajanodotteita [[maa|maiden]] välillä. Ellei erikseen mainita, mitä ikäryhmää tarkastellaan, tarkoitetaan elinajanodotetta syntymästä. Koska elinajanodotteessa oletetaan kuolleisuuden pysyvän ennallaan ikäryhmittäin, on vastasyntyneen elinajanodote pienempi kuin täysi-ikäisen. Kehittyneissä maissa kuolleisuus on matalaa, mikä johtaa tällaisten maiden korkeaan elinajanodotteeseen. Kehitysmaissa elinajanodote on tavallisesti matalampi korkean lapsikuolleisuuden vuoksi, mutta kehitysmaissa elinajanodotetta laskevat myös erilaiset kehittyneistä maista hävitetyt tartuntataudit ja muut taudit, jotka selittävät myös korkeaa lapsikuolleisuutta. Elinajanodote on kehitysmaissa matala koko populaation tasolla, mutta polarisoituneissa yhteiskunnissa vauraalla yläluokalla elinajanodote voi olla muuta väestöä korkeampi esimerkiksi paremman terveydenhuollon saatavuuden ja vähemmän fyysisesti rasittavan työn vuoksi.