Wikipedia

Ero sivun ”Heidelberg” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
286 035 muokkausta
p r2.7.3) (Botti muokkasi: eo:Heidelberg
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
40 121 muokkausta
Hiomista
Rivi 20:
}}
 
'''Heidelberg''' [ˈhaɪ̯dəlbɛʁk] ({{lausunta|De-Heidelberg-pronunciation.ogg}}) on runsaan 140 000 asukkaan kaupunki [[Saksa]]n lounaisosassa [[Baden-Württemberg]]in osavaltiossa [[Neckar]]-joen varrella. Entinen ruhtinaallinen [[residenssi]]kaupunki on myös merkittävä yliopistokaupunki: [[Heidelbergin yliopisto]] eli ''Ruprecht-Karls-Universität'' on Saksan vanhin yliopisto ja leimaa vahvasti kaupungin elämää. "Romantiikan”Romantiikan kaupunkina"kaupunkina” tunnettu Heidelberg on myös suosittu matkailukohde. Kaupungin maisemallinen kauneus jokilaaksoineen ja vuorenrinteineen, historiallinen vanhakaupunki ja maalauksellinen linnanraunio vetävät puoleensa runsain määrin turisteja eri puolilta maailmaa.
 
== Maantiede ==
Rivi 83:
 
=== Luonto ===
Heidelbergin pinta-alasta vajaa kolmannes on asutettu. Kaupungin tasangolla sijaitseva länsireuna on peltoja, kun taas itä-osan vuoret ovat metsän peitossa. Etelä- ja länsirinteillä on myös viiniviljeilmiä ja hedelmätarhoja. Keskieurooppalaisittain tyypillisesti metsät ovat sekametsiä. Maatalouskäytössä on Heidelbergin pinta-alasta yhteensä 27,4 &nbsp;%, metsää on 40,6 &nbsp;%.<ref>[http://www.heidelberg.de/servlet/PB/show/1125393/12_pdf_GeneralViewOfHeidelberg2005.pdf Heidelbergin kaupunki: ''General view of Heidelberg 2005''] {{en}}, sivu 1.</ref>
 
Heidelbergin linnustoon kuuluu kaksi joksenkin eksoottista lajia. Kaupungissa elää vapaana lukuisia [[Kauluskaija|kauluskaijoja]]. Tämä papukaijalaiji esiintyy normaalisti Afrikassa ja Intiassa, mutta karanneet lemmikkilinnut ovat levinneet myös joihinkin Keski-Euroopan kaupunkeihin. Heidelbergin kanta syntyi 1970-luvulla, nykyään Heidelbergissä ympäristöineen arvellaan elävän jo noin 1300 kauluskaijaa.<ref>[http://www.wzw.tum.de/akbioinv/publications/Braun&Wegener2005.pdf Michael Braun, Stefanie Wegener: ''Verbreitung und Ökologie des Halsbandsittichs (''Psittacula krameri'' Scopoli 1769) in Heidelberg''] {{de}}</ref> Neckar-joen varrella Neuenheimin kaupunginosassa pesivät Euroopan ainot vapaana elävät [[joutsenhanhi|joutsenhanhet]]. Näiden alun perin Itä-Aasiasta peräisin olevien lintujen määrä oli ehtinyt kasvaa haittaa aiheuttavan suureksi, ennen kuin vuonna 2004 noin 180 joutsenhanhen kanta pienennettiin 20 yksilön suuruiseksi.<ref>[http://www.nabu-heidelberg.de/nabu-hg/Exkursion_2006-04-08.htm NABU Gruppe Heidelberg: ''Ornithologische Exkursion durch HD am 08.04.2006''] {{de}}</ref>
Rivi 96:
Vakituinen asutus levisi seudulle [[kivikausi|kivikauden]] loppupuolella, 4000-luvulla eaa. Varsinainen historiallinen aikakausi alkoi Heidelbergin osalta, kun [[keltit]] asettuivat nykyisen kaupungin alueelle. He rakensivat 400 luvulla eaa. Heiligenberg-vuorelle mittavan asutuksen, jonka vallin jäänteet ovat vieläkin nähtävissä.
 
[[Rooman valtakunta|Roomalaiset]] saapuivat alueelle keisari [[Vespasianus|Vespasianuksen]] (69-7969–79) hallituskaudella. Heidelbergin alueelle perustettiin aluksi puisia legioonaleirejä, vuonna 90 nykyiseen Neuenheimin kaupunginosaan rakennettiin kivinen linnake. Neckar-joen ylittävä puusilta korvattiin vuoden 200 tienoilla kivipilarisillalla. Heiligenberg-vuoren huipulle rakennettiin [[Merkurius|Merkuriuksen]] temppeli. Roomalaisajalla seudun keskus oli läheinen Lopodunum (nykyinen [[Ladenburg]]), mutta myös Heidelbergiin (jonka latinalaisesta nimestä ei ole tietoa) kehittyi legioonaleirin ympärille merkittävä keramiikkatuotannon keskus.
 
200-luvulla roomalaiset väistyivät [[Alemannit|alemannien]] germaaniheimon tieltä, joka tunkeutui [[limes]]-rajalinjan läpi ja asutti nykyisen lounaissaksan. [[Merovingit|Merovingi]]kuningas [[Klodvig]]in kukistettua alemannit vuonna 506 Heidelbergin alueesta tuli osa [[Frankit|frankkien]] valtakuntaa. Suorana seurauksena siitä oli pakanuuden vaihtuminen [[kristinusko]]on. 700-luvun loppupuolella läheisestä [[Lorsch]]in luostarista kehittyi tärkeä poliittinen tekijä, joka kilpaili vallasta [[Worms]]in piispojen kanssa. Vahvistaakseen otteensa Heidelbergin alueesta Lorschin luostari perusti vuonna 870 Heiligenberg-vuorelle roomalaistemppelin paikalle [[arkkienkeli Mikael]]ille vihityn sivuluostarin sekä noin kaksi vuosisataa myöhemmin vuoren sivuhuipulle toisenkin, pyhälle Stefanukselle vihityn, luostarin.
Rivi 103:
 
=== Kaupungin perustaminen ja keskiaika ===
Heidelbergin tarkka perustamisvuosi on tuntematon. Ensimaininta kaupungista on vuodelta 1196, ja sen voinee olettaa syntyneen 1100-luvun aikana. ''Heidelberg''-nimen etymologia ei ole selvä. ''Berg'' on saksaksi "vuori"”vuori”, joten nimen toinen osa viitannee Königstuhliin. ''Heide'' taas merkitsee kanervaa tai nummea, mihin viittaa myös se, että varhaisimmissa piirroksissa Königstuhlin huippu kuvattiin puuttomana. Myös mustikkaa merkitsevään ''Heidelbeere''-sanaan on kaupungin nimeä yritetty yhdistää.
 
[[Kuva:Heidelberg Hexenturm.JPG|thumb|"Noitatorni"”Noitatorni” yliopistorakennuksen pihassa on ainoa keskiaikaisen kaupunginmuurin jäänne.]]
Alkuvaiheessaan Heidelberg koostui linnasta Königstuhlin rinteessä ja sen alapuolella nykyisen vanhankaupungin kohdalla Peterskirche-kirkon ympärille sijoittuvasta kylästä. Oletetaan, että tämä ensimmäinen linnarakennus sijaitsi toisessa kohdassa korkeammalla vuoren rinteessä kuin nykyinen linna. Varsinainen Heidelbergin linna rakennettiin 1200-luvun aikana ja sitä laajennettiin ja muunneltiin monesti vuosisatojen kuluessa. Samoihin aikoihin vuoren rinteen ja Neckar-joen väliin rakennettiin suunnitelmallisen kaavan mukaan kaupunki. Silloinen asemakaava &ndash; kolme joen suuntaan kulkevaa pääkatua ja niitä yhdistävät poikkikujat sekä keskustassa sijaitseva tori &ndash; on säilynyt tähän päivään asti. Kaupunkia ympäröi muuri, josta nykyään on enää jäljellä niin sanottu "noitatorni"”noitatorni” yliopistorakennuksen pihalla. Neckar-joen ylittävä silta mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1284. Vaikka Peterskirche olikin pitkään Heidelbergin pääkirkko, se samoin kuin sitä ympäröivä vanha kylä ei aluksi kuulunut kaupunkiin.
 
Vuonna 1225 alkaen Heidelberg siiryi Reinin pfalzkreivien omistukseen. Pfalzkreivit saivat vuonna 1356 vaaliruhtinaan (''Kurfürst'') arvon, ja heidän hallitsemaa aluetta alettiin kutsua sen mukaan Kurpfalziksi. Alun vailla vakituista residenssiä olevat vaaliruhtinaat hallitsivat aluetta keskiaikaisten saksalaisten ruhtinaiden yleiseen tapaan matkustamalla paikasta toiseen, mutta 1300-luvulla Heidelberg kehittyi Kurpfalzin pääkaupungiksi. Heidelbergin yliopiston perusti vuonna 1386 vaaliruhtinas Ruprecht I. Siten se on nykyisen Saksan liittotasavallan vanhin yliopisto, vaikkakin se syntyi vasta kolmantena saksalaisena korkeakouluna [[Praha]]n ja [[Wien]]in yliopistojen jälkeen. Syynä yliopiston perustamiseen oli ruhtinaan kunnianhimon ohella se, että keskiaikaisen Euroopan tärkeimmässä yliopistossa, Pariisin [[Sorbonne]]ssa, saksalaiset akateemikot kohtasivat [[Suuri skisma (katolisuus)|suuren skisman]] ansiosta ongelmia.
Rivi 113:
 
=== Uskonpuhdistus ja sodat ===
1500-luvun alkupuolella [[Martti Luther]]in [[Protestanttisuus|protestanttiset]] opit levisivät Lounais-Saksassa. Myös Kurpfalzin hovissa [[Uskonpuhdistus|uskonpuhdistukseen]] suhtauduttiin myönteisesti, ja vaaliruhtinas Ottheinrich (1556-15591556–1559) teki lopulta luterilaisuudesta valtionuskonnon. Näihin aikoihin periaatteen "kenen”kenen maa sen uskonto"uskonto” mukaan hallitsijat päättivät alueensa uskonnosta, ja näin Heidelbergissäkin 1700-lukuun asti uskontokunta muuttui yhteensä seitsemän kertaa. Vaaliruhtinas Fredrik III (1559-15761559–1576) näes kääntyi [[kalvinismi]]in tehden Kurpfalzista ankaran kalvinistisen valtion ja Heidelbergistä [[Reformoitu kirkko|reformoidun kirkon]] tärkeän keskuksen. Hänen seuraajiensa hallituskausien aikana valtionuskonto ehti vaihtua kerralleen luterilaisuuteen ja sitten takaisin kalvinismiin.
 
[[Kuva:Heidelberg während des 30jährigen Krieges 1622.jpg|thumb|Heidelbergin valloitus vuonna 1622]]
Vaaliruhtinas Fredrik V:n (1610-16231610–1623) hallituskausi alkoi hohdokkaasti hänen naituaan Elisabeth Stuartin, Englannin kuninkaan tyttären. Häntä varten Fredrik rakennutti Heidelbergin linnan yhteyteen kuuluisan Hortus Palatinus -renessanssipuutarhan. [[Kolmikymmenvuotinen sota|Kolmikymmenvuotisen sodan]] alettua Fredrik, joka tuolloin oli [[Evankelinen unioni|evankelisen unionin]] johtaja, antoi kruunata itsensä Böömin kuninkaaksi vuonna 1619, mutta jo vuotta myöhemmin katolisen Saksan keisarin joukot löivät hänet [[Valkeavuoren taistelu]]ssa. Kolmikymmenvuotisen sodan sekasorroissa [[Katolinen liiga (Saksa)|katolinen liiga]] valtasi Heidelbergin vuonna 1622. Sodan loppuajan Heidelberg oli [[Baijeri]]n miehittämänä, lukuun ottamatta pientä aikajaksoa [[Ruotsi]]n lyhytaikaisesti vallattua kaupungin vuonna 1631. Baijerin herttua Maximilian I lahjoitti paavi [[Gregorius XV]]|Gregorius XV:lle]] Heidelbergistä ryöstämänsä kuuluisan palatiinikirjaston, joka tähän päivään asti sijaitsee [[Vatikaanin kirjasto]]ssa. Kun kolmikymmenvuotinen sota loppui [[Westfalenin rauha]]an vuonna 1648, vaaliruhtinaat saivat Kurpfalzin takaisin, joskin he menettivät paljon poliittisesta vallastaan.
 
Vuonna 1685 vaaliruhtinas Kaarle II kuoltua vailla perillisiä vaaliruhtinaan arvo siirtyi Wittelsbachin suvun eräälle katoliselle sivuhaaralle. Kuitenkin [[Ranska]]n kuningas [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]] esittämät perintövaatimukset johtivat [[Augsburg-liigan sota]]an, jonka yhteydessä ranskalaiset valtasivat Heidelbergin kahdesti (1688 ja 1693) ja tuhosivat kaupungin lähes kokonaan. Sodan päätyttyä vuonna 1697 täysin raunioitunut kaupunki jälleenrakennettiin [[Barokki|barokin]] tyylissä vanhalle pohjakaavalle. Vaaliruhtinaat, jotka nyt siis olivat katolisia, värväsivät Heidelbegiin [[Jesuiitat|jesuiittoja]], ajan mittaan noin kolmannes kaupungin väestöstä siirtyi katoliseen uskoon.
Rivi 124:
 
[[Kuva:Heidelberger Schloss von Carl Rottmann 1815.jpg|thumb|''Heidelbergin linna'', Karl Rottmann, 1815]]
Vuonna 1803 Kurpfalzin vaaliruhtinaskunta lakkautettiin ja sen Reinin itäpuolella sijaitsevat alueet, siis myös Heidelberg, siirtyivät [[Baden]]in suurherttuakunnan omistukseen. 1800-luvun alkupuolella maisemallisesti kauniista Heidelbergistä maalauksellisine linnanraunioineen kehittyi yksi saksalaisen [[Romantiikka|romantiikan]] tärkeimmistä keskuksista. Kaupungissa eli tuolloin kuuluisia runoilijoita kuten [[Friedrich Hölderlin]], [[Ludwig Achim von Arnim]], [[Clemens Brentano]] ja [[Joseph von Eichendorff]], joiden tuotanto tunnetaan "Heidelbergin”Heidelbergin romantiikkana"romantiikkana”.
 
Kansallismielis-liberaali liike, jonka aatteita oli levitetty myös Heidelbergin yliopistosta, johti Saksassa kuten monissa muissakin Euroopan maissa "hulluna”hulluna vuonna"vuonna” [[1848]] vallankumoukseen. [[Frankfurtin parlamentti|Frankfurtin parlamentin]] epäonnistuttua yrityksessään yhdistää Saksa kansallisvaltioksi Badenissa alkoi vuonna 1849 niin sanottu toukokuun kapina, jonka yhteydessä Heidelbergissäkin [[preussi]]laisjoukot taistelivat liberaaleja sissejä vastaan ja lopulta tukahduttivat vallankumousyrityksen.
 
[[Teollistuminen]] jäi Heidelbergissä vailla suurempia seurauksia, sen sijaan [[turismi]] kehittyi kaupungissa 1800-luvulla tärkeäksi elinkeinoksi, etenkin rautatieyhteyden valmistuttua vuonna 1840. Myös yliopisto lukuisine opiskelijoineen vaikutti näkyi vahvasti kaupungin elämässä. Tunnetut opiskelijalaulut tekivät Heidelbergistä jonkinlaisen 1800-luvun opiskelijamiljöön vertauskuvan.
Rivi 134:
=== Kansallissosialismi ja toinen maailmansota ===
[[Kuva:Heiligenberg Thingstätte.JPG|thumb|1934-35 rakennetun Thingstätte-ulkoilmateatterin Heiligenberg-vuorella piti muistuttaa germaanista käräjäpaikkaa.]]
[[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] aikoihin [[AdolfSaksan Hitlerkansallissosialistinen työväenpuolue|Hitlerin]]Saksan [[NSDAPkansallissosialistisen työväenpuolueen]]-puolueen kannatus oli Heidelbergissä keskimääräistä suurempi, jo [[Saksan valtiopäivävaalit 1930|vuoden 1930 valtiopäivävaaleissa]] se oli kaupungissa vahvin puolue. Kansallissosialistien tultua valtaan 30. tammikuuta 1933 Heidelbergissäkin alkoi systemaattinen [[juutalaiset|juutalaisten]] ja muiden "”[[kansallissosialistinen rotuoppi|ei-arjalaisten"]]” syrjintä. Jo saman vuoden huhtikuussa kaikki "ei”ei-arjalaiset"arjalaiset” virkamiehet erotettiin viroistaan, Heidelbergin yliopisto menetti vuoteen 1939 mennessä kolmannen opettajakunnastaan rasistisista tai poliittisista syistä. Niin sanotussa "[[kristalliyöKristalliyö]]ssä" 9. marraskuuta 1938 Heigelberginkin synagogat poltettiin. Samana päivänä alkoi kaupungin juutalaisten deportaatio [[Dachaun keskitysleiri]]in.
 
Heidelberg on yksi harvoista Saksan suurkaupungeista, jotka selvisivät [[Toinentoinen maailmansota|toisesta maailmansodasta]] lähes vahingoittumattomana. Kaupunkiin suuntautui vuosina 1944 ja 1945 muutama pienempi ilmapommitus, jotka eivät kuitenkaan saaneet aikaan paljoakaan vahinkoa. Mahdollisena syynä tähän pidetään sen lisäksi että kaupungissa ei ollut raskasta teollisuutta myös sitä, että amerikkalaiset olivat valinneet jo ennen sodan loppua Heidelbergin päämajansa paikaksi. 29. maaliskuuta 1945 [[Wehrmacht|saksalaisjoukot]] vetäytyivät Heidelbergistä ja räjäyttivät Neckarin ylittävät sillat, niiden joukossa myös kuuluisan Alte Brücken, hankaloittaakseen [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] etenemistä. Kuitenkin jo seuraavana päivänä amerikkalaisjoukotyhdysvaltalaiset valtasivat Heidelbergin ilman varteenotettavaa vastarintaa.
 
=== Sodan jälkeen ===
Toisen maailmansodan loputtua lähes vaurioitumattomaan Heidelbergiin virtasi paljon pakolaisia, jotka olivat menettäneet kotinsa tai jotka oli karkotettu Saksan entisiltä itäisiltä alueilta. Heidelberg liitettiin [[Saksan ja Itävallan miehitysvyöhykkeet|Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeeseen]] ja amerikkalaisetyhdysvaltalaiset perustivat kaupunkiin Euroopan-päämajansa.
 
Heidelbergin yliopisto aloitti ensimmäisenä [[Länsi-SaksanSaksa]]n korkeakouluna vuoden 1946 tammikuussa taas opetuksen. Jo ennen sotia yliopisto oli siirtänyt joitakin laitoksiaan vanhastakaupungista Neckar-joen toiselle puolelle, vuonna 1951 sitten alettiin rakentaa aivan uutta Neuenheimer-Feld-kampusta kaupungin länsilaidalle. 1955 Heidelbergin vanhan, runsaan kilometrin idempänä sijainneen aseman korvasi uusi pääasema, joka oli aikoinaan Saksan modernein rautatieasema. 1960- ja 701970-luvuilla Heidelbergin asukasluku nousi ja kaupungin eteläosaan rakennettiin kaksi uutta asuinaluetta, Boxberg ja Emmertsgrund. Kaupungin alueen laajenemisen päätti vuonna 1975 Neckarin laaksossa sijaitsevan Ziegelhausenin kunnan liitos. Samoihin aikoihin vanhaakaupunkia saneerattiin muuntamalla vanhankaupungin pääkatu jalankulkuvyöhykkeeksi.
 
Äärivasemmistolainen terroriryhmä RAF eli [[punainen armeijakunta]] teki Heidelbergissä 1970- ja 801980-luvuilla kaksi iskua. 24. toukokuuta 1972 pommi-iskussa USA:nYhdysvaltain armeijanasevoimien päämajaa vastaan kuoli kolme amerikkalaissotilasta ja viisi loukkaantui. Yritys murhata USA:nYhdysvaltain maajoukkojenmaavoimien Euroopan osaston komentaja Frederick James Kroesen singolla 15. syyskuuta 1981 epäonnistui sen sijaan.
 
Anomus liittää Heidelbergin linna ja vanhakaupunki [[Unesco]]:n [[maailmanperintöluettelo]]on hylättiin vuonna 2005, mutta Heidelberg pyrkii edelleenkin tulemaan maailmanperintökohteeksi. USA:nYhdysvaltain armeijanasevoimien läsnäolon tulevaisuus on Heidelbergissä epävarma, koska Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikka on muuttunut [[Syyskuunsyyskuun 11. päivän iskutterroriteot|syyskuun 11. päivän iskujenterroritekojen]] jälkeen, lisäksi on suunnitelmia siirtää maajoukkojen päämaja [[Wiesbaden]]iin.
 
==Yliopisto==
[[Kuva:Uni-Heidelberg Aula.jpg|thumb|220px|Yliopiston juhlasali "Alte”Alte Aula"Aula” (2004)]]
Kaupunki on kuuluisa Saksan vanhimmasta, vaaliruhtinas [[Ruprecht I|Ruprecht I:n]]:n vuonna [[1386]] perustamasta [[yliopisto]]sta, joka on nykyisin nimeltään Ruprecht-Karls-Universität. Yliopisto oli kauan varsin tuntematon, vaikka muun muassa [[Martin Luther]] kävi siellä vuonna [[1518]]. Yliopiston kukoistuskausi alkoi vasta 1500-luvun puolivälissä ja jatkui vuoteen [[1618]], jolloin [[30-vuotinen sota]] oli kova isku. Yliopisto jouduttiin sulkemaan joksikin aikaa sodan takia. Sotaa seurasivat huonommat vuodet ja yliopisto elpyi kunnolla vasta 1800-luvun alussa. Seuraavaksi yliopistoa koetteli [[toinen maailmansota]], jolloin monia työntekijöitä jouduttiin irtisanomaan poliittisista syistä. Sodan jälkeen yliopisto joutui taas työskentelemään entisen asemansa saavuttaakseen.
 
==Linna==
Rivi 161:
 
==Philosophenweg ja Königstuhl==
 
Kaupungin parhaita näköalapaikkoja ovat joen pohjoispuolella sijaitseva Philosophenweg ja korkeimman vuoren huippu Königstuhl. Philosophenwegillä (Filosofinpolku) on puisto, jossa kasvaa eksoottisempia kasveja. Alueelta on kuitenkin erinomainen näkymä joen toisella puolella olevaan vanhaan kaupunkiin ja linnaan. Nimensä paikka on saanut siitä, että yliopiston opettajat ja opiskelijat ovat viihtyneet tällä kauniilla paikalla.
 
Königstuhlille nouseminen on kokemus sinänsä, jos käyttää Bergbahnia: vuorenrinnettä ylös nousevaa vaunua. Alempi Bergbahn nousee Vanhasta kaupungista linnalle ja on huomattavasti uudempi kuin linnasta ylös huipulle nouseva vaunu. Kyseinen rata rakennettiin jo vuonna [[1890]] ja vanhat puiset vaunut ovat edelleen käytössä. Huipulta näkee pitkälle [[Rein]]in jokilaaksoon.
 
==Muita nähtävyyksiä==
 
Heidelberg on täynnä museoita, vanhoja rakennuksia ja kirkkoja. Hieman syrjemmässä on myös eläintarha ja iso maauimala. Bismarkplatzilta pääsee bussilla kumpaankin.
 
Rivi 180 ⟶ 178:
Hieman omalaatuisempien puotien arvostaja ei rajoita ostosretkeään vain Hauptsraßelle vaan puikkelehtii myös pienille sivukaduille. [[Katedraali]]n lähellä sijaitsee muun muassa Konditoria Café Knösel (Haspelgasse), josta voi ostaa Heidelbergin erikoisuuksia Studentenkuss-nimistä isoja nougattäytteisiä suklaakonvehteja. Studentenkusseja saa tietysti lähes jokaisesta konditoriasta Vanhassa kaupungissa, mutta Knösel on valmistanut näitä herkkuja vuodesta 1863 lähtien.
 
Toinen makeanystävän paratiisi on Plöckillä sijaitseva Zuckerladen, jonka tunnistaa hyvin erikoisesta näyteikkunasta, jota omistaja on käyttänyt muun muassa ilmaistakseen mielipiteensä [[Irak]]inIrakin sota|Irakin sodasta]] vuonna 2003. Kauppa on suorastaan legenda kaupunkilaisten keskuudessa ja ulkopuolelle kertyy jonoa jo ennen kaupan avaamista. Erikoislaatuisen kyseisestä karkkikaupasta tekee muun muassa myymäläapulainen, joka kerää asiakkaan puolesta halutut karkit pussiin ja kassalla seisova omistaja, joka haluaa vaihtaa muutaman sanan jokaisen asiakkaansa kanssa.
 
Plöck on eroaa muutenkin Haupstraßesta edukseen pienine puoteineen ja erikoisuuksineen. Siellä on muun muassa Need a Book, joka on myy vain englanninkielistä kirjallisuutta. Plöckin alussa on myös paperikauppa, jossa on kaikkea niin taiteilijalle kuin toimistoonkin.
 
==Yhdysvaltain asevoimat==
==USA:n armeija==
Heidelberg on [[toinen maailmansota|toisesta maailmansodasta]] lähtien ollut USA:n[[Yhdysvaltain armeijanasevoimat|Yhdysvaltain asevoimien]] Euroopan päämaja. Hallinto on tosin keskittynyt lähellä sijaitsevaan [[Stuttgart]]iin, mutta Heidelbergissä asuu iso joukko sotilaita ja sen vieressä on armeijan lentokenttä.▼
 
▲Heidelberg on [[toinen maailmansota|toisesta maailmansodasta]] lähtien ollut USA:n armeijan Euroopan päämaja. Hallinto on tosin keskittynyt lähellä sijaitsevaan [[Stuttgart]]iin, mutta Heidelbergissä asuu iso joukko sotilaita ja sen vieressä on armeijan lentokenttä.
 
Tämän vuoksi vuonna 2003 Heidelbergissä nähtiin useampia mielenilmauksia [[Irakin sota]]a vastaan. Opiskelijat järjestivät ennen varsinaisen sodan alkua lähes koko päivän kestäneen mielenosoituksen marssimalla kesken koulupäivän päämajan eteen. Tämä aiheutti huomattavia liikenteen uudelleen järjestelyjä, sillä päämajan edessä kulkee yksi Heidelbergin pääväylistä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Heidelberg”