Ero sivun ”Ritva Haavikko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p vanhentuneiden linkkien päivitys using AWB |
|||
Rivi 3:
Haavikko syntyi Mikkelissä toimitusjohtaja Kaarlo Aksel Hanhinevan ja liikkeenharjoittaja Ilma Amanda Pesosen tyttäreksi. Hän valmistui [[ylioppilas|ylioppilaaksi]] Varkauden yhteislyseosta 1948, [[filosofian kandidaatti|filosofian kandidaatiksi]] 1952 ja [[filosofian lisensiaatti|filosofian lisensiaatiksi]] 1980. Hän on arvoltaan [[professori]].<ref name="Ps" /><ref>[http://www.suomentietokirjailijat.fi/Asiantuntijat.asp?Mode=Haku Suomen tietokirjailijat: Ritva Haavikko]. Viitattu 25.10.2008.</ref> Haavikko on toiminut opetus- ja tutkimustehtävissä eri [[yliopisto]]issa, muun muassa [[Joensuun yliopisto]]ssa yliopiston[[lehtori]]na. Hän on ollut myös [[MTV (yritys)|Mainostelevisio]]ssa perhetoimituksen päällikkönä.<ref>[http://orton.navigo.fi/html/orton/www.invalidisaatio.fi/verkkolehti/alasivu7349.html?cd=21061&doc=21088&bigcd=21059 "Lonkkaleikkaus parantaa elämänlaatua". Ritva Haavikon haastattelu. ''Orton Invalidisäätiön tiedotuslehti'', 2/2002]. Viitattu 25.10.2008.</ref>
Haavikko oli naimisissa professori [[Kullervo Rainio]]n kanssa 1952−1970. Avioeroon päättyneestä liitosta hänellä on vuosina 1955 ja 1957 syntyneet kaksi poikaa.<ref>
Haavikon ura [[Mika Waltari]] -asiantuntijana on vuosikymmenien mittainen. Hän haastatteli kirjailijaa [[1970-luku|1970-luvulla]] laajasti [[elämäkerta]]a varten. Haavikko ehdotti Waltarille, että tämän tuotannosta koottaisiin [[retrospektiivi]]nen tekstivalikoima julkaistavaksi ''[[Ihmisen ääni]]'' -sarjassa. Syntyneessä kokoomateoksessa ''Ihmisen ääni. Nöyryys − intohimo'' (WSOY, 1978), jonka Haavikko toimitti, ilmestyivät myös Waltarin viimeiset julkaistut tekstit. Kirjailijan kuoltua ilmestyivät Haavikon toimittamana Waltarin teokset ''Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925−1978'' (1979) ja ''Kirjailijan muistelmia'' (1980). Haavikko toimitti myös artikkelikokoelman ''Mika Waltari − mielikuvituksen jättiläinen'' (WSOY, 1982). Syksyllä 2008 ilmestyy Haavikon kirjoittama elämäkertateos ''Mika Waltari, sananvalloittaja'', jossa hän tarkastelee muun muassa Waltarin kirjallisia vaikuttajia ja teosten syntyprosessia.<ref>[http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=7179&deptid=127&languageid=3&NEWS=1 Marjo Kytöharju: "Mies, joka eli tuhansia vuosia". ''Kirkko ja Kaupunki'', 22.1.2008]. Viitattu 25.10.2008.<br>Mika Waltari: "Esipuhe". ''Ihmisen ääni. Nöyryys − intohimo'' / ''10 Waltaria''. Toinen painos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. S. 831−833.<br>[http://www.sr.se/cgi-bin/Sisuradio/programsidor/artikel.asp?ProgramID=1003&Artikel=2304927 "Ritva Haavikko kertoo Mika Waltarista". ''Sveriges Radio Sisuradio'']. Viitattu 25.10.2008.<br>[http://www.btj.com/btjcgi/arvo/get_add_info.cgi?type=PRES&key=4356459464123668 Haavikko, R.: Mika Waltari, sananvalloittaja. ''BTJ.com'']. Viitattu 25.10.2008.</ref>
Rivi 16:
{{viitteet}}
{{
[[Luokka:Suomalaiset kirjallisuustieteilijät]]
[[Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat]]
| |||