Ero sivun ”Valco” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 4:
Valco oli valtion yritys tukea suomalaista TV-tuotantoa. Salora oli luvannut ostaa tehtaan koko kuvaputkituotannon. Idea Valco-nimisestä yrityksestä syntyi eräällä tunturimajalla [[Lappi|Lapissa]] lähellä [[Rovaniemi|Rovaniemeä]] helmikuussa [[1974]] pidetyssä tapaamisessa, johon osallistuivat Saloran johto, silloinen pääministeri [[Kalevi Sorsa]] ja [[kauppa- ja teollisuusministeriö]]n osastopäällikkö [[Unto Lund]]. <ref> Junnila, s. 270. </ref> Valcon perustamista ajoi erityisen voimakkaasti [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]],<ref> Esko Rekola: ''Viran puolesta'', WSOY 1998, Porvoo, s. 238-239. </ref> vaikka monet asiantuntijat suhtautuivat hankkeen menestymiseen alusta alkaen varsin pessimistisesti ja kehottivat lopettamaan sen. Myös kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö [[Bror Wahlroos]] oli asiassa aktiivisesti mukana. <ref> Johannes Virolainen: ''Viimeinen vaalikausi'', Otava 1991, Helsinki, s. 81-82. </ref> Hanke pantiin alulle jo [[Sorsan I hallitus|Sorsan ensimmäisen hallituksen]] toimikaudella, kun Salora teki virallisen yhteistyötarjouksen silloiselle kauppa- ja teollisuusministerille [[Jan-Magnus Jansson]]ille elokuussa 1974. Toukokuussa 1975 eduskunta hyväksyi yksimielisesti kymmenen miljoonan markan määrärahan tulevan yhtiön osakkeiden ostamiseen. <ref> Antti Blåfield − Pekka Vuoristo: ''Kalevi Sorsan suuri rooli'', s. 79. </ref> Hanke kuitenkin keskeytyi [[Keijo Liinamaa]]n [[Liinamaan hallitus|virkamieshallituksen]] nimitykseen kesällä 1975, koska Liinamaan hallitus ei lämmennyt asialle lainkaan. <ref> Junnila, s. 271. </ref>
 
Valco-hanke otettiin uudelleen esille Liinamaan hallituksen erottua. Päätöksen Valcon perustamisesta teki [[Martti Miettunen|Martti Miettusen]] [[Miettusen II hallitus|hallitus]] (ns. "hätätilahallitus") tammikuussa 1976 ja yhtiötä alettiin pystyttää vauhdikkaasti. <ref> Rekola, s. 239. </ref> SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa oli jopa uhannut puolueen lähtevän hallituksesta, ellei kuvaputkitehdasta perustettaisi. <ref> Junnila, s. 271−272. </ref> Kauppa- ja teollisuusministeri [[Eero Rantala]] ilmoitti Valco-hankkeeseen epäilevästi suhtautuneille ministeriön virkamiehille asian olevan jo liian pitkällä, jotta sitä voitaisiin enää pysäyttää. SDP näki Valcon vastustuksen yksityisenyksityisten teollisuudentoimijoiden pyrkimyksenä estää valtion mukaantulo elektroniikkateollisuuteen. <ref> Blåfield – Vuoristo, s. 128. </ref> Ulkomaankauppaministeri [[Sakari T. Lehto]], jonka katsottiin edustavan hallituksessa teollista asiantuntemusta, ei ollut yhteensattuman vuoksi mukana istunnossa, jossa päätös Valcon perustamisesta tehtiin. Muistelmissaan Lehto on todennut tulleensa huolestuneeksi Valco-hankkeesta jo sen alkuvaiheissa havaittuaan, miltä asiaa valtion puolella valmistelleiden henkilöiden osaaminen ja Salora-yhtiön rahankäyttö vaikuttivat. <ref> Sakari T. Lehto: ''Muistikuvia ja merkintöjä: Teollisuuden piirissä koettua'', s. 162−163. </ref> Valcon vähemmistöosakkaaksi tuli japanilainen elektroniikkakonserni Hitachi. Suomen valtio merkitsi Valcon osakekannasta 60 prosenttia, Salora ja Hitachi kumpikin 20 prosenttia. [[Tuure Junnila]]n mukaan Valcon perustaminen liittyi kiinteästi pitemmän aikavälin tavoitteeseen saada Suomen koko elektroniikkateollisuus valtion haltuun. <ref> Junnila, s. 271. </ref>
 
Valcolla oli tuotantolaitokset [[Imatra]]lla ja [[Sotkamo]]ssa. Tehtaiden sijoittamisen sanottiin tapahtuneen nimenomaan aluepoliittisin perustein. Imatran kuvaputkitehdas vihittiin [[24. elokuuta]] [[1978]] ja sen rakentaminen tuli maksamaan 265 miljoonaa markkaa. Valcon toimitusjohtajaksi tuli [[Outokumpu Oy]]:n johtaja [[Lauri Saari (toimitusjohtaja)|Lauri Saari]]. Tehtaan vihki käyttöön silloinen eduskunnan puhemies [[Ahti Pekkala]] ja juhlapuheen piti pääministeri Kalevi Sorsa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Valco