Ero sivun ”Sointiväri” versioiden välillä

16 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
p
fix
p (r2.7.3rc2) (Botti lisäsi: nn:Klangfarge)
p (fix)
[[ImageKuva:9577 Guitarz1970 Clean E9 Guitar Chord (Mike Tribulas).jpg|thumb|right|[[Spektrogrammi]], joka kuvaa Fender Stratocaster-kitaralla soitettua E9-sointua. Alla E9-soinnun audio:
[[ImageKuva:9577 Guitarz1970 Clean E9 Guitar Chord (Mike Tribulas).ogg]] ]]
 
'''Sointiväri''' (sointi, äänenväri, äänensävy) on se ominaisuus, jonka perusteella kaksi [[sävelkorkeus|korkeudeltaan]], [[äänenvoimakkuus|voimakkuudeltaan]] sekä kestoltaan samankaltaista [[ääni|ääntä]] kuulostaa erilaiselta. Esimerkiksi d1-[[sävel]] soitettuna [[kitara]]lla ja [[piano]]lla kuulostavat erilaiselta. Sointivärien perusteella juuri tunnistamme äänilähteet. Sointiväreistä puhutaan [[metafora|metaforisesti]]; sointivärit eivät ole nähtävien [[väri]]en tavoin ”objektiivisia” kvaliteetteja. Sointiväriä ei yleensä kuvailla väritermeillä esim. sininen vaan mm. kirkas, kuulas, tumma, pehmeä. Sointivärin fysikaaliset osatekijät voidaan jakaa harmonisen spektrin avulla tarkasteltaviin yläsävelsarjan ominaisuuksiin, sekä verhokäyrän avulla tarkasteltaviin ajan suhteen muuttuviin ominaisuuksiin.
 
 
'''Sointiväri''' (sointi, äänenväri, äänensävy) on se ominaisuus, jonka perusteella kaksi [[sävelkorkeus|korkeudeltaan]], [[äänenvoimakkuus|voimakkuudeltaan]] sekä kestoltaan samankaltaista [[ääni|ääntä]] kuulostaa erilaiselta. Esimerkiksi d1-[[sävel]] soitettuna [[kitara]]lla ja [[piano]]lla kuulostavat erilaiselta. Sointivärien perusteella juuri tunnistamme äänilähteet. Sointiväreistä puhutaan [[metafora|metaforisesti]]; sointivärit eivät ole nähtävien [[väri]]en tavoin ”objektiivisia” kvaliteetteja. Sointiväriä ei yleensä kuvailla väritermeillä esim. sininen, vaan mm. kirkas, kuulas, tumma, pehmeä. Sointivärin fysikaaliset osatekijät voidaan jakaa harmonisen spektrin avulla tarkasteltaviin yläsävelsarjan ominaisuuksiin, sekä verhokäyrän avulla tarkasteltaviin ajan suhteen muuttuviin ominaisuuksiin.
 
== Sointivärin osatekijät==
Sävelen sointiväri syntyy pääosin ns. osavärähtelyjen aiheuttamien osaäänesten lukumäärän ja voimakkuuden perusteella. Luonnolliset äänet sisältävät aina useamman kuin yhden värähtelytaajuuden. Kaikissa sävelissä on mukana välittömästi kuultavan perussävelen lisäksi vaihteleva määrä tätä korkeampia [[äänes|osaääneksiä]], [[yläsävel]]iä, jotka noudattavat tiettyä intervallirakennetta ([[Yläsävelsarja]]). Äänessä soivat ja korostuvat erilaiset ylä-äänet vaikuttavat sointiväriin. Ylä-äänten voimakkuussuhteita kuvataan harmonisen spektrin avulla.
 
Sointivärin havaitsemiseen liittyvät myös [[Peittoilmiö|kriittiset kaistat]]. Jos kaksi tai useampi voimakasta ylä-ääntä osuu samalle kriittiselle kaistalle, auditorinen systeemi käsittelee näitä yhtenä äänenä. Mitä enemmän tällaisia saman kaistan jakavia ylä-ääniä on, ja mitä voimakkaampia ne ovat, sitä "karkeampana" äänenväri koetaan.<ref>Sundberg, Johan (1991). The Science of Musical Sounds. Academic Press. ISBN: 0-12-676948-6, sivus. 71.</ref>
 
[[Formantti]] on spektrissä todettavissa oleva vahvistunut osavärähtelyalue tai tämän taustalla vaikuttava siirtofunktio-ominaisuus. Formantit ovat useiden äänteiden kvalitatiivisten erojen perusta.
 
=== Verhokäyrä ===
[[Kuva:C Envelope follower.png|thumb|Signaali, jonka verhokäyrä on merkitty punaisella.]]
 
Signaali jonka verhokäyrä on merkitty punaisella.]][[Verhokäyrä]] eli vaippakäyrä kuvaa äänen aika- tai [[spektri|taajuustason]] [[amplitudi]]n muotoa. Transientti eli äänen aluke määrittelee pitkälti sen, millaisena äänen koemme.
[[Image:C Envelope follower.png|thumb|
Signaali jonka verhokäyrä on merkitty punaisella.]][[Verhokäyrä]] eli vaippakäyrä kuvaa äänen aika- tai [[spektri|taajuustason]] [[amplitudi]]n muotoa. Transientti eli äänen aluke määrittelee pitkälti sen, millaisena äänen koemme.
 
== Sointivärin tutkimus ==
=== Sävellyksiä, joissa sointivärillä on keskeinen merkitys ===
 
* [[Kai Nieminen]]: Acquarelli della notte (+ja muu tuotanto)
* [[Arnold Schönberg]]: Farben (5. Orchesterstücke, 3. Osa osa)
* [[György Ligeti]]: Atmosphères
* [[Kaija Saariaho]]: Lichtbogen
* http://www2.siba.fi/historia/1900/sanasto/sointivari_san.html
* Jorma Kontunen: Musiikin kieli 1
* Thompson (2008). Music, Thought and Feeling: Understanding the Psychology of Music. (s. 59-65)
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
* http://www2.siba.fi/akustiikka/index.php?id=14&la=fi
 
== Kirjallisuutta ==
 
* Kankaanpää: Sointivärin käsite musiikin kuvaajana (Musiikki 3/1995)
 
64 155

muokkausta