Ero sivun ”Hatanpään kartano” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Hatanpaan kartano (926080045).jpg|thumb|[[Sebastian Gripenberg]]in suunnittelema Hatanpään kartanon päärakennus valmistui vuonna 1885.]]

Hatanpään kartano syntyi, kun Hatanpään niemen alueella sijainneet kolme taloa yhdistettiin kartanoksi 1690-luvulla. Kartanon maanviljely kehittyi erityisesti [[Hans Boije]]n ([[1717]]–[[1781]]1717–1781) kaudella vuosina [[1756]]–[[1778]]1756–1778. Boije otti käyttöön uusia viljelymenetelmiä ja lajikkeita: hän oli muun muassa yksi ensimmäisiäensimmäisistä, jokajotka alkoialkoivat kasvattaa [[peruna]]a myyntiin. Boije perusti läheiseen [[Otavala]]n kylään kehruukoulun vuonna [[1757]] [[pellava]]n kehruutaidon edistämiseksi.

Boije perusti kartanon ympärille englantilaistyylisen puiston, jota hoiti jopa 30 puutarharenkiä. Boije kokeili myös [[mulperipuu|valkomulperipuiden]] kasvatusta kasvihuoneissa[[kasvihuone]]issa. Näiden puiden lehdistä olisi saatu ravintoa [[Silkkiäisperhonen|silkkiäisperhosen]] toukille, ja Boije haaveilikin oman [[silkki|silkintuotannon]] aloittamisesta.

Boije oli [[Vapaamuurarit|vapaamuurari]]. Hatanpään kartanon puistostapuistossa löytyyerään luonnonkiven kylkeen on hakattu [[Kreikan kieli|kreikankielinen]] teksti "''Egno”Egno Kyrios tous ontas antou''"antou” (suom. "''Herra”Herra tuntee omansa''"omansa”), joka lienee peräisin Boijen ajalta. Tämä kiviKivi tunnetaan ''Vapaamuurarin”Vapaamuurarin haudan''haudan” nimellä, vaikka paikalle ei olekaan haudattu ketään.

Boije oli mukana perustamassa Tampereen kaupunkia ja myi omistamansa [[Tammerkosken kartano]]n kruunulle [[1777]] tulevan kaupungin alueeksi. Pian tämän jälkeen Boije myi myös Hatanpään kartanon [[kruununvouti]] [[Gabriel Ahlman]]ille [[1778]] siirtyessään [[Helsinki]]in [[Hämeen ja Uudenmaan lääninlääni]]n maaherraksi. Ahlman harjoitti tilalla perinteistä maanviljelyä. Muun muassa viljeltiin ruista, vehnää, ohraa, kauraa ja hernettä sekä lisäksi sekaviljaa.

Ahlmanin jälkeen tila siirtyi ruukinpatruuna [[L. G. Lefren]]in haltuun. Lefren omisti Tammerkosken rannalla sijainneen paperitehtaan sekä muitakin teollisuusyrityksiä. [[1835]] Lefrenin kuoleman jälkeen kartanon osti vuonna 1835 [[laamanni]] ja ritari [[Nils Johan Idman]], ja kartano pysyi [[Idman]]-suvun hallinnassa vuoteen [[1913]] saakka.

Idmanin kaudella kartanon maanviljelyä ja karjanhoitoa uudistettiin taas voimakkaasti. Kartanossa oli vuonna [[1881]] peltoa 600 hehtaaria, ja laidunta 100 hehtaaria, sekä yli 200 lehmää ja noin 60 hevosta. Vuosina [[1883]]–[[1885]]1883–1885 kartanoon rakennettiin kartanoon uusi kaksikerroksinen arkkitehti [[Sebastian Gripenberg]]in suunnittelema kivirakenteinen [[uusrenessanssi]]tyylinen päärakennus sen jälkeen, kun vanha 1700-luvulta peräisin ollut päärakennus oli tuhoutunut tulipalossa juhannuksena [[1883]]. Vuosina [[1898]]–[[1900]] valmistui1898–1900 päärakennuksen lähelle valmistui [[uusgotiikka|uusgoottilaistyylinen]] ''Hatanpään huvila'' pankinjohtaja [[Nils Idman]]in yksityisasunnoksi.

[[Vuonna 1912]] paljastunut [[Idmanin kavallusjuttu]] vei lainojen takaajana toimineen kartanon omistajan ''Fredrik Idmanin'' konkurssiin. Koko 14591 459 hehtaarin laajuinen Hatanpään kartano myytiin seuraavana vuonna 2,5 miljoonalla markalla Tampereen kaupungille vuonna [[1913]]. Kartanon alue käsitti silloin nykyiset Hatanpään, [[Viinikka|Viinikan]], [[Nekala]]n, [[Koivistonkylä]]n, [[Rautaharkko|Rautaharkon]], [[Härmälä]]n, [[Lakalaiva]]n, [[Peltolammi]]n, [[Sarankulma]]n ja [[Multisilta|Multisillan]] kaupunginosat.

Kartanon rakennukset otettiin [[vuonna 1916]] sairaalakäyttöön, ja 1930-luvulla valmistui kartanon alueelle valmistui arkkitehti [[Bertel Strömmer]]in suunnittelema [[Hatanpään sairaala]]. Kartanon päärakennus oli vuodesta [[1970]] lähtien [[Tampereen kaupunginmuseo]]n käytössä. Päärakennukseen vuonna [[1994]] [[Haiharan kartanostakartano]]sta muuttanut [[lelumuseo|Nukke- ja pukumuseo]] toimi kartanossa joulukuuhun 2006 asti, minkä jälkeen museon toiminta on ollut keskeytettynä. odottaenPukumuseo siirtyy vuonna 2014 uudelleen avattavaan [[Hämeen museo]]on. Pukumuseo siirtyy museoon ja, nukkemuseo onpuolestaan siirrettysiirrettiin vuonna 2009 [[Museokeskus Vapriikki|VapriikkiVapriikkiin]]in.

Kartanorakennus on tällä hetkellä yksityisen tilavuokraamon, Kartanon Tilapalvelu Oy:n, vuokraama. Rakennuksen tiloja vuokrataan erilaisia kokouksia ja juhlia varten. Huvilarakennuksessa sijaitsee nykyään Tampereen kaupungin puistoyksikön ja ympäristöviraston toimistoja. Hatanpään niemellä, varsinaisen kartanopuiston vieressä, on 1970-luvulta lähtien ollut myös [[Hatanpään arboretum|arboretum]], puulajipuisto ja ruusutarha.