Ero sivun ”Magneettikuvaus” versioiden välillä

Magneettikuvauksen alkaessa potilas viedään tutkimuspöydällä onttoon putkeen, jossa hän makaa liikkumatta. Magneettikuvauslaitteessa on [[kela]], joka muodostaa vahvan magneettikentän kuvattavaan alueeseen. Lähellä kuvausaluetta ovat lähetinkela sekudaarimagneettikentänradiotaajuisen magneettikentän lähettämiseen ja vastaanotinantennivastaanotinkela, joka vastanottaa palautuvat radioaallot. <ref>http://nmrcentral.com/2011/08/nmr-instrumentation/</ref> Koska tarvittava magneettikenttä on hyvin voimakas, n.nykyisin tavallisesti 201–3 [[Tesla|teslaa]],<ref>[http://www.stuk.fi/sateilyn_kaytto/terveydenhuolto/fi_FI/magneetti/ ''Magneettitutkimus'' STUK]</ref> sen synnyttämiseen tarvitaan hyvin suurivoimakas sähkövirta, ja usein kela on jäähdytetty [[SuprajohtavaSuprajohtavuus|suprajohtavaksi]]. LisäksiKuvan sähkövirtaamuodostamiseksi täytyylaitteessa jatkuvasti,on sykkivästivielä erillinen gradienttikelasto, ohjatajonka suuruudeltaanavulla jamagneettikentän muotoa vaihdellaan kuvauksen suunnaltaanaikana. Siksi laitteesta kuuluu paukkuva ääni, joka saattaa tuntua pelottavaltakin. Juuri magneettikentän muutoksetmuodonmuutosten saavatavulla magneettisten vety-ytimien pyörimisliikkeenpyörimisliikettä muuttumaaneri puolilla kuvattavaa aluetta voidaan ohjata niin, että syntyvien radiotaajuisten kaikupulssien vaihe- ja siitätaajuusjakaumaan syntymäänsisältyy radiotaajuisentieto vety-ydinten sijainnista kuvattavassa kaikupulssinkudoksessa. <ref>http://nmrcentral.com/2011/08/principle-of-nuclear-magnetic-resonance-nmr/</ref> Normaalisti kuvaus kestää noin puoli tuntia, jona aikana otetaan useita kuvasarjoja, mutta tutkimuksen kesto vaihtelee kuvauskohteen mukaan.