Ero sivun ”Avioton lapsi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 62.236.174.4 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Tureku tekemään versioon. |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) boldataan mieluummin tässä |
||
Rivi 20:
==Avioliiton ulkopuolisen lapsen nimityksiä suomen kielessä==
Suomen kielessä muita nimityksiä avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta ovat '''äpärä''', '''lehtolapsi''' ja '''huorilapsi'''. Nimitykset ovat osin halventavia.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref> Aviotonta lasta on kutsuttu myös ''sikiöksi'', mutta tässä merkityksessä sanaa ei enää käytetä tai ymmärretä. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla on äpärällä aiemmin tarkoitettu [[ihtiriekko|surmatun lapsen haamu]]a.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pentikäinen, juha| Nimeke = Kalevalan mytologia| Vuosi = 1987| Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-403-0}}</ref>
''Äpärä''-sana (äpäre) on aiemmin merkinnyt niitylle niittämisen jälkeen kasvanutta heinää (odelmaa) eli tavallaan niityn ylimääräistä tuottoa. Myöhemmin merkitys muuntui tarkoittamaan parisuhteessa alkunsa saanutta lasta, joka syntyy vasta isän kuoleman jälkeen. Siitä sanan merkitys laajentui tarkoittamaan kaikkia avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Äpärästä tuli laillinen lapsi, jos mies otti lapsen äidin laillisesti aviopuolisokseen. Samoin, jos mies tunnusti avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsensa, lapsi saattoi laillisesti ottaa isänsä sukunimen. Nykyisin äpärä on haukkumasana.
| |||