Ero sivun ”Muinaisnorja” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
RedBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti muokkasi: gd:Seann-Lochlannais
→‎Muinaisnorjan kehitys ja vaiheet: eikö se ollut gootti joka sammui Krimillä? Ambivalentisti ilmaistu joka tapauksessa
Rivi 7:
== Muinaisnorjan kehitys ja vaiheet ==
 
Muinaisnorja polveutui [[kantaskandinaavi]]n kielestä noin 700-luvun tietämillä ja kehittyi sittemmin nykyisiksi skandinaavisiksi kieliksi [[Viikinkiaika|viikinkiajan]] jälkeen. Muinaisnorja jakaantui itäiseen ja läntiseen päämurteeseen, joista itäisestä polveutuivat nykyisten [[Ruotsi]]n ja [[Tanska]]n alueella puhutut kansankielet, ja läntisestä murteesta suurin piirtein nykyisten [[Norja]]n ja [[Islanti|Islannin]] kansankielet. Islantilaisista [[keskiaika]]isista kirjoituksista voidaan havaita kielen polveutuvan muinaisnorjan läntisestä murrehaarasta. Rajat eivät kuitenkaan ole täysin selkeät. Itäisestä murteesta on havaintoja Norjan itäosissa, ja läntisestä murteesta Ruotsin länsiosista. Lisäksi [[Gotlanti|Gotlannissa]] puhuttiin omaa kielimuotoaan ([[gutniska]]), joka yleensä lasketaan kolmanneksi muinaisskandinaavin päämurteeksi. Siinä on piirteitä sekä itä- että länsimurteista, ja se kehittyi omana murteenaan. Sitä ei pidä sekoittaa [[Gootin kieli|gootin kieleen]], joka kuuluu [[Itägermaaniset kielet|itägermaaniseen]] ryhmään. Tämä kielimuoto sammui [[Krim|Krimillä]] 1700-luvulla.
 
Vuosilta 800–1250 Skandinaviasta tunnetaan tekstejä ([[Latinan kieli|latinan]] ohella) pääasiassa muinaisnorjaksi ja muinaisislanniksi, joiden väliset erot ovat hiuksenhienot. Tämän vuoksi esimerkiksi englanninkieliset termit ’Old West Norse’, ’Old Icelandic’ ja ’Old Norwegian’ lasketaan usein synonyymeiksi. Joskus tähän synonyymilistaan ajatellaan kuuluvaksi myös itse Old Norse. Laajimmat kirjalliset näytteet 1100–1200-lukujen skandinaavisesta kielestä edustavat juuri sen läntistä muotoa eli muinaisnorjaa. On myös arvioitu, että muinaisnorjan, [[Muinaisenglanti|muinaisenglannin]], muinaissaksin ja [[alasaksa]]n puhujat kykenivät ymmärtämään toisiaan ongelmitta.