Ero sivun ”Jenkka” versioiden välillä

paritanssi
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ArZka (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
(ei mitään eroa)

Versio 5. kesäkuuta 2006 kello 23.10

Jenkan kantamuoto on Saksasta peräisin oleva sottiisi joka tiettävästi saapui meille 1800-luvulla. Jenkan saksalaiseen alkuperään viittaavat myös sen rinnakkaisnimet saksanpolkka ja tyyskä. Suomalaisen sottiisin askelikko on muuten samanlainen kuin jenkan, mutta siitä puuttuvat hypyt. Sottiisi muuttui hyppyjenkaksi vuoden 1900 paikkeilla, ja nimi vaihtui samoihin aikoihin. Sanan "jenkka" alkuperää ei tiedetä. Myöhemmin jenkasta on syntynyt paikallisia muunnelmia.

Rytmi

Suositeltava tempo on 42--43 tahtia minuutissa.

Askelikko

Askelikko jakautuu kahteen osaan - suoraan eteenpäin menevään sekä pyörivään. Tanssin perusmuodossa kaikki askelet ovat kestoltaan samanpituiset. Suoraan edettäessä tanssitaan vierekkäin, pyörittäessä vastakkain. Pyörintäosassa mennään joko vasta- tai myötäpäivään yksi tai kaksi kierrosta ympäri. Kätevä hokema rytmin laskemiseksi on (v)askel-(o)askel-(v)hyp-py (o)askel-(v)askel-(o)hyp-py (v)hyp-py-(o)hyp-py (v)hyp-py-(o)hyp-py, missä "askel", "hyp" ja "py" ovat ajallisesti samanmittaisia.

Ote

Suoraan edettäessä voidaan tanssia joko avoimessa tanssiotteessa tai käsi kädessä. Avoimen tanssiotteen etuna ovat helpommat otteiden vaihdot suoraan etenevän ja pyörivän osan välillä. Käsi kädessä-otteen etu on, että mies voi ohjata pyörimisen aloituksen selkeämmin. Etenkin eri muunnelmat yleensä lähtevät käsi kädessä-otteesta juuri tästä syystä.

Pyörintävaiheessa tanssitaan tavallisesti joko tanssiotteessa tai vyötäröotteessa. Pyörittäessä on erittäin tärkeää että tanssijat todella ovat vastakkain ja että ote pitää. Vyötäröote on selkeästi parempi tässä tapauksessa. Jos ote pääsee aukeamaan, pyöriminen ei onnistu.

Muunnelmat

Jenkasta on lukuisia muunnelmia joista osa on tyypillisiä tietylle maanosalle, osaa tanssitaan kaikkialla. Tässä on mainittu vain muutamia esimerkkejä.

  1. Sottiisi on kuten perusjenkka, mutta hypyt jätetään pois ja liikkeet ovat pehmeämpiä.
  2. Vaihtoaskelpyörintä on kuin perusjenkkaa, mutta pyörittäessä hyppyjen aikana otetaan aina ylimääräinen väliaskel jolloin hyppy muuttuu vaihtoaskeleksi ja askelkuvio muistuttaa hyvin läheisesti [[humppa|humpan] askelkuviota. Tämä muunnelma on yleinen Lounais-Suomessa.
  3. Kaartojenkka - suoraan menevää osaa ei tanssita suoraan vaan ensimmäisellä askelikolla tanssitaan parista poispäin ja seuraavalla palataan paria kohti. Pyörivä osuus tanssitaan kuten normaalisti.
  4. Pitkä pyörintä - jatketaan pyörimistä perusjenkan etenevän osan ja vielä seuraavan pyörintävaiheen ajan, yhteensä kuusi tahtia.
  5. Pyörintä suuntaa vaihtaen - sopii parhaiten pitkään pyörintään, jossa suuntaa voidaan vaihtaa vaikka kaksikin kertaa. On mahdollista tanssia myös perusjenkkaan.
  6. Pannukakkujenkka Pyörimisvaiheen alussa otetaan molempien käsien ote: naisen oikea miehen vasempaan ja naisen vasen miehen oikeaan. Molemmat pyörähtävät kaksi kierrosta yhteen liitettyjen käsiensä alta. Voidaan tanssia joko niin, että mies pyörii vastapäivään ja nainen myötäpäivään, tai päinvastoin.
  7. Nainen käden alta Etenemisvaiheessa naisen oikea käsi miehen vasemmassa. Pyörimisvaiheessa nainen pyörähtää kaksi kierrosta miehen käden alta. Pyörintä sujuu luonnollisemmin myötäpäivään, voidaan tehdä myös vastapäivään.
  8. Mies käden alta Tämä on kuten edellinen, mutta mies pyörähtää käden alta. Yleensä on helpoin pyörähtää vastapäivään, jolloin vienti on selkeämpi. Myötäpäivään pyörähdettäessä on oltava tarkkana, ettei nainen pyörähdä mukana.
  9. Molemmat käden alta samaan aikaan - kuten pannukakku, mutta yhdellä kädellä.
  10. Molemmat käden alta vuorotellen - Toinen pyörähtää käden ali ensimmäisellä askelikolla, ja toinen sen jälkeen seuraavalla askelikolla. Yleensä on helpoin, että nainen pyörähtää ensimmäisellä askelikolla myötäpäivään, ja mies seuraavalla vastapäivään.
  11. Tavallinen pyörintä + kädenali Pari pyörähtää ensin yhden pyörähdyksen normaalisti, ja toisen pyörähdyksen sijasta viedään nainen kädenalipyörähdykseen. Haluttaessa nainen voi pyörähtää myös kahdesti käden ali.
  12. Eteneminen vastakkain - suoraan tanssittaessa tanssitaan peräkkäin, kasvot paria kohti eli edellä kulkeva tanssii selkä menosuuntaan. Tämä voidaan tanssia tanssiotteessa, mutta se näyttää paremmalta mikäli tanssitaan käsi kädessä.
  13. Pyörimäjenkka on kuten perusjenkka, mutta pyörintävaiheessa kumpikin pyörähtää erikseen, mies vastapäivään ja nainen myötäpäivään.
  14. Pyörimäjenkka takaperin - kuten edellä, mutta pyöritään toisin päin.

Letkajenkka

Letkajenkka on jonossa tanssittava ryhmätanssi jossa edetään jonossa kädet edessäolevan vyötäröllä tai olalla. Askelet menevät näin:

  1. Oikea jalka oikealle, kopauta oikealla kantapäällä lattiaa
  2. Oikea jalka takaisin vasemman viereen
  3. Oikea jalka oikealle, kopauta oikealla kantapäällä lattiaa
  4. Oikea jalka takaisin vasemman viereen
  5. Vasen jalka vasemmalle, kopauta vasemmalla kantapäällä lattiaa
  6. Vasen jalka takaisin keskelle oikean viereen
  7. Vasen jalka vasemmalle, kopauta vasemmalla kantapäällä lattiaa
  8. Vasen jalka takaisin keskelle oikean viereen
  9. Hyppää eteenpäin tasajalkaa
  10. Hyppää taaksepäin tasajalkaa
  11. Hyppää eteenpäin tasajalkaa kolmesti

(toista)

Sivuaskelia ei siis oteta, vaan jalka aina siirretään ulospäin, kopautetaan jalalla lattiaa ja siirretään jalka takaisin kehon alle. Painoa ei siirretä "ulommalle" jalalle.

Letkajenkka tunnetaan englanninkielisessä maailmassa myös nimellä Letkiss.

Katso myös

Aiheesta muualla

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.