Ero sivun ”Hattu (tarke)” versioiden välillä

1 757 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
lisälähteitä ja täsmennyksiä
(kiinassa myös sävelkulun merkkinä; jäsentelyä ja alustavaa lähteistystä)
(lisälähteitä ja täsmennyksiä)
'''Hattu''' ('''ˇ''') on [[Kirjain|kirjaimeen]] liittyvä [[tarke]], joka tyypillisesti osoittaa [[Konsonantti|konsonantin]] ääntyvän [[liudennus|liudentuneena]] tai [[Sibilantti|sibilanteista]] (mm. [[Š|Š/š]] ja [[Ž|Ž/ž]]) puhuttaessa postalveolaarisena eli niin sanotusti suhuäänteenä. [[Vokaali]]merkkiin liittyvä hattu (esim. [[ǎ]]) voi kiinan kielen [[Siirtokirjoitus|siirtokirjoituksessa]] merkitä [[sävelkulku]]a, joka ensin laskee ja sitten nousee.<ref name="Korpela: Hattu"/>
 
Ulkomuodoltaan hattu on tavallisesti kuin alaspäin osoittava nuolenkärki kantakirjaimen yläpuolella, mutta toisinaan se muistuttaa pikemminkin kirjaimen perään lisättyä [[heittomerkki]]ä (etenkin yläpidennyksellä varustetuneräiden [[Aakkoslaji|pienaakkosenpienaakkosten]] yhteydessä, kuten kirjaimessa [[Ď|Ď/ď]], mutta kirjaimessa [[Ľ|Ľ/ľ]] myös suuraakkosen yhteydessä).
 
Matemaattisissa[[Kielitiede|Kielitieteellisistä]] ja [[yleiskieli]]sistä yhteyksistä poiketen [[Matematiikka|matemaattisissa]] merkinnöissä hatulla yleensätavallisesti tarkoitetaan ''ylöspäin'' osoittavaa nuolenkärkeä (^ tai ˆ), vaikka tämän tarkkeen virallinen suomenkielinen nimi on [[sirkumfleksi]] ({{k-la|circumflexus}}; {{k-en|circumflex}}, mutta epävirallisesti myös ''carethat'' tai ''hatcaret''). Sitä käytetään muun muassa [[Tilastotiede|tilastotieteessä]] muuttujasymbolien yllä [[Estimaatti|estimaatin]] tai [[projektio]]n merkintänä: <math>\hat{x}</math> (lausutaan ''äks hattu'').
 
==Historia==
Varsinainen hattutarkeHattu on kehittynyt [[Yläpuolinen piste|yläpuolisesta pisteestä]], jonka otti ensimmäisenä käyttöön tšekkiläinen uskonpuhdistaja [[Jan Hus]]<ref name="Korpela: Šš"/> teoksessaan ''De Ortographia Bohemica'' vuonna [[1412]]. Ajan myötä hattu on saanut nykyisen muotonsa, mutta alkuperäinen yläpuolinen piste on säilynyt [[Puolan kieli|puolan]] kirjaimessa [[Ż|Ż/ż]].
 
Hatun [[Tšekin kieli|tšekinkielinen]] nimi on ''háček'' {{IPA|[ˈɦaːtʃɛk]}} ’hakanen’, joka on lainautunut [[Englannin kieli|englantiinkin]] muodossa ''hacek''; lähinnä [[merkistö]]standardeissa esiintyy vaihtoehtoinen nimi ''caron'', jonka alkuperästä ei ole varmaa tietoa.<ref name="Korpela: Hattu"/><ref name="Unicode"/>
 
==Käyttö==
Hattua käytetään [[Fonetiikka|foneettisena]] tarkkeena monissa kielissä. Erityisen yleinen se on [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisissa]], [[Saamelaiskielet|saamelaisissa]], [[Balttilaiset kielet|balttilaisissa]], [[Länsislaavilaiset kielet|länsislaavilaisissa]] ja [[Eteläslaavilaiset kielet|eteläslaavilaisissa]] kielissä.
 
[[Suomen kieli|Suomen kielessä]] hattu esiintyy vain kirjaimissa Š/š ja Ž/ž, joiden käyttö rajoittuu lähinnä uusiineräisiin uudehkoihin [[Lainasana|lainasanoihin,]] (kuten [[šekki]] ja [[džonkki]]) ja vieraisiin [[erisnimi]]in.<ref name="Korpela: Šš"/> [[Kyrilliset kirjaimet|Kyrillisiä]] nimiä [[Translitterointi|translitteroitaessa]] hattua käytetään seuraavien kirjainten yhteydessä: [[ж]] (ž), [[ч]] (tš), [[ш]] (š), [[щ]] (štš) ja [[џ]] (dž). Suomalaisen [[Aakkosjärjestys|aakkosjärjestyksen]] kannalta Š ja Ž eivät ole itsenäisiä kirjaimia, vaan ne katsotaan pelkästään S:n ja Z:n muunnelmiksi.<ref name="Korpela: Aakkosjärjestys"/>
 
[[Viron kieli|Viron kielessä]] hattua kutsutaan nimellä ''katus'' ’katto’. Se esiintyy kirjaimissa Š/š ja Ž/ž, jotka ovat virossa jonkin verranhieman yleisempiä kuin suomessa, vaikkakaan eivät esiinny omaperäisissä vironkielisissä sanoissa.<ref name="Korpela: Šš"/> Viron aakkosissa ne lasketaan silti erillisiksi kirjaimiksi, jotka aakkostetaan peruskirjaimensa perään (kaikki neljä kirjainta järjestyvät R:n ja T:n väliin järjestyksessä S, Š, Z ja Ž).
 
[[Karjalan kieli|Karjalan]] ja [[vepsän kieli|vepsän kielessä]] hattu esiintyy kirjaimissa [[Č|Č/č]] {{IPA|[ʧ]}}, Š/š {{IPA|[ʃ]}} ja Ž/ž {{IPA|[ʒ]}}. Toisin kuin suomessa ja virossa, näitä kirjaimia käytetään myös omaperäisissä karjalan ja vepsän sanoissa.
[[Romani|Suomen romanissa]] käytetään hattua kirjaimissa [[Ȟ|Ȟ/ȟ]] (toisissa lähteissä{{Lähde|29.9.2012}} = x, ch), Dž/dž (= dz, ǧ), Tš/tš (= č).
 
[[Tšekin kieli|Tšekin kielessä]] käytetään hattua kirjaimissakonsonanteissa Č/č {{IPA|[ʧ]}}, [[Ď|Ď/ď]], [[Ě {{IPA|Ě/ě]]}}, [[Ň|Ň/ň]] {{IPA|[ɲ]}}, [[Ř|Ř/ř]] {{IPA|[r̝]}}, Š/š {{IPA|[ʃ]}}, [[Ť|Ť/ť]] {{IPA|[c]}} ja Ž/ž {{IPA|[ʒ]}}; lisäksi vokaali [[Ě|Ě/ě]] osoittaa edeltävän konsonantin ääntyvän liudentuneena.<ref name="Wells: Caron"/> Läheisessä [[slovakki|slovakissa]] ei käytetä kirjaimia ĚŘ/ěř ja ŘĚ/řě, mutta sen sijaan käytetään liudentunutta äännettä osoittavaa kirjainta [[Ľ|Ľ/ľ]] (jonka hattu muistuttaa heittomerkkiä sekä  {{IPA|[[Aakkoslaji|suur- että pienaakkosen]] yhteydessä)}}.
 
==Hattumerkit tietokoneessa==
Tarkenäppäin ei ensi painalluksella näytä tekevän mitään, mutta se jättää järjestelmän odottamaan seuraavaa näppäilyä, joka kertoo, mihin kirjaimeen hattu on tarkoitus liittää. Teknisesti tarkenäppäin väliaikaisesti muuttaa näppäinasettelua, niin että seuraavaksi painettava näppäin ei tuotakaan tavanomaista kirjainta vaan siihen perustuvan koostemerkin.
 
Joskus koostemerkkiin voi sisältyä kaksikin tarketta, sillä esimerkiksi [[Vietnamin kieli|vietnamissa]] yksi tarke voi osoittaa [[vokaali]]n erityistä äännearvoa ja toinen [[sävelkulku]]a.<ref name="Korpela: Vietnam"/><ref name="Wells: Two diacritics combined"/> Tällaisen merkin kirjoittaminen ei välttämättä onnistu edes laajennetulla suomalaisella näppäimistöllä, mutta [[Linux]]-järjestelmistä esimerkiksi [[Debian]] (vuonna 2009 julkaistusta versiosta 5.0 alkaen) mahdollistaa senkin: koostemerkki voidaan tuottaa painamalla ensin ylemmän tarkkeen näppäinyhdistelmää, sitten alemman tarkkeen näppäinyhdistelmää ja lopulta kantakirjaimen näppäintä.
 
===Yhdistyvä tarke===
 
Hattu-kirjaimen ei aina tarvitse olla koostemerkki, sillä Unicode-merkistöön sisältyy myös niin sanottu [[yhdistyvä tarke]] U+030C, jonka voi liittää periaatteessa mihin tahansa kantamerkkiin. Yhdistyvä tarke on kirjoitusmerkki, joka ei vie rivillä lainkaan tilaa vaan asemoituu edeltävän kirjoitusmerkin yläpuolelle (käytetystä ohjelmistosta ja [[fontti|fontista]] riippuu, miten hyvin yhdistyvä tarke käytännössä osuu kohdalleen tai onko se ylipäätään käytettävissä).<ref name="Korpela: Tarkennusta tarkkeen käsitteeseen"/>
 
Joissain laajennettua suomalaista näppäimistöä käyttävissä [[Linux]]-järjestelmissä yhdistyvän hatun voi kirjoittaa painamalla ensin erityistä yhdistelmänäppäintä (jollaisena usein toimii oikeanpuoleinen [[Windows-näppäin]]) ja sen jälkeen hattutarkkeen näppäinyhdistelmää kaksi kertaa peräkkäin.
== Lähteet ==
 
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf | Nimeke = Kirjainten tarinoita | Tekijä = Korpela, Jukka K. Korpela | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 14.1.2011 | Viitattu = 29.9.2012 }}
 
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unicode.org/faq/casemap_charprop.html | Nimeke = Character Properties, Case Mappings & Names FAQ | Tekijä = Unicode | Julkaisu = Frequently Asked Questions | Ajankohta = 1991–2012 | Viitattu = 30.9.2012 }}
 
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.phon.ucl.ac.uk/home/wells/dia/diacritics-revised.htm | Nimeke = Orthographic diacritics and multilingual computing | Tekijä = Wells, J. C. | Julkaisu = Language Problems and Language Planning, 24.3 | Ajankohta = 2001–2006 | Viitattu = 30.9.2012 }}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
 
<ref name="Korpela: HattuAakkosjärjestys">[http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirjaimet/tarinoita.pdf Korpela 2011]: 140–141 (viitattu 29.9.2012)37–39.</ref>
 
<ref name="Korpela: Hattu">Korpela 2011: 140–141.</ref>
 
<ref name="Korpela: Šš">Korpela 2011: 103–107.</ref>
 
<ref name="Korpela: Tarkennusta tarkkeen käsitteeseen">Korpela: 2011: 132–134.</ref>
 
<ref name="Korpela: Vietnam">Korpela 2011: 206–208.</ref>
 
<ref name="Unicode">Unicode 1991–2012: [http://www.unicode.org/faq/casemap_charprop.html#21 Why is the hacek accent called "caron" in Unicode?] (viitattu 30.9.2012).</ref>
 
<ref name="Wells: Caron">[http://www.phon.ucl.ac.uk/home/wells/dia/diacritics-revised.htm#caron Wells 2001–2006: 2.4] (viitattu 30.9.2012).</ref>
 
<ref name="KorpelaWells: ŠšTwo diacritics combined">[http://www.csphon.tutucl.fiac.uk/~jkorpelahome/kirjaimetwells/tarinoitadia/diacritics-revised.pdfhtm#two KorpelaWells 2011]2001–2006: 103–107 2.14] (viitattu 2930.9.2012).</ref>
 
}}
1 504

muokkausta