Avaa päävalikko

Muutokset

1 030 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ja yhä vaan vähäsen lisää
Hagman oli kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä jo opiskeluaikanaan ja alkoi osallistua julkiseen keskusteluun 1880-luvun aikana. Hän kannatti tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusta ja [[yhteiskoulu]]ja, koska hänen mukaansa erilliset [[tyttökoulu|tyttö-]] ja [[poikakoulu]]t tukivat yksipuolisia [[sukupuolirooli|sukupuolirooleja]] ja jättivät yleensä tytöille mahdollisuuden vain heikompitasoiseen koulutukseen. Hän teki matkoja Skandinaviaan, Saksaan ja Sveitsiin tutustuakseen niiden koululaitokseen. Hagman oli 1886 mukana perustamassa [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin suomalaista yhteiskoulua]] (SYK) ja osin hänen kirjoittamansa lehtiartikkelin vaikutuksesta koulun perustajat päätyivät lopulta yhteiskouluun alun perin suunnitellun tyttökoulun sijasta.<ref name="KB" /> SYK on nykyisin Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Hagman valittiin samantien oppilaitoksen ensimmäiseksi rehtoriksi, jona hän toimi vuoteen 1890.<ref>[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/suomyhteiskoulu.htm Helsingin Suomalainen yhteiskoulu 1886-] Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref> Vuosina 1887–1894 hänellä oli lisäksi oma valmistava koulu Helsingissä, jonka hän kuitenkin myi [[Alli Nissinen|Alli Nissiselle]].<ref name="perustaja" /> SYK:n johtajana hän jatkoi siihen asti, kunnes 1899 perusti oman oppikoulun, [[Helsingin uusi yhteiskoulu|Helsingin Uuden yhteiskoulun]].<ref name="KB" /> Koululle valmistui pian oma talo Helsingin [[Kruunuhaka]]an. Hagman oli koulun rehtorina aina vuoteen 1935 ja omistajana sekä johtokunnan puheenjohtajana vielä kolme vuotta sen jälkeen. Vuoteen 1919 saakka hän oli myös opettajana omassa koulussaan.<ref name="perustaja" /><ref name="koulu">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/uusiyhteiskoulu.htm Helsingin Uusi yhteiskoulu] Yksityisten oppikoulujen verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref> Uudessa yhteiskoulussa Hagman pyrki edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja oppilaiden luonteen huomioimista opetuksessa.<ref name="koulu" />
 
Hagman kannatti naisille samoja kansalaisoikeuksia kuin miehillä jo oli.<ref name="KB" /> Helsinkiin asettumisestaan saakka hän oli toiminut aktiivisesti 1884 perustetussa [[Suomen Naisyhdistys|Suomen Naisyhdistyksessä]].<ref name="perustaja" /> Hän osallistui myös kansainväliseen naiskongressiin [[Kööpenhamina]]ssa vuonna 1888. Hagman kuului kuitenkin niihin naisasialiikkeen vaikuttajiin, jotka erosivat Naisyhdistyksestä vuonna 1892 ja perustivat [[Unioni Naisasialiitto Suomessa|Naisasialiitto Unionin]]. Hänestä tuli sen ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja vuosiksi 1892–1908 ja 1913–1920. Vuonna 1908 hänet nimettiin kunniapuheenjohtajaksi.<ref name="KB" /> HänHagman perusti 1905 ystävänsä [[Maikki Friberg]]in kanssa ''[[Naisten Ääni]]'' -nimisen lehden nuorsuomalaisia naisia varten ja kaksi vuotta myöhemmin he olivat perustamassa [[Suomalainen Naisliitto|Suomalaista Naisliittoa]], jonka äänenkannattajaksi lehti siirtyi.<ref>[http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/naisjarjestojenhistoriaa/lucina_hagman Lucina Hagman] Internetix-materiaali, 1998. Viitattu 27.9.2012.</ref> Hagman toimi Naisliiton puheenjohtajana 1908–1914 ja 1920–1927.<ref name="KB" /> Hagman perustimyös Martta-järjestön vuonna 1899 nimellä ''Sivistystä kodeille''. Toiminta alkoi varsinaisesti seuraavana vuonna, jolloin nimeksi tuli Martta-Yhdistys.<ref name="perustaja" /> Hagman toimi järjestön ensimmäisenä puheenjohtajana reilun vuoden ajan.<ref name="martta">[http://www.marttaperinne.fi/henkilot/lucina-hagman/ Lucina Hagman] Marttaperinne.fi Viitattu 27.9.2012.</ref> Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli. Järjestö syntyi myös reaktiona [[helmikuun manifesti]]in ja venäläistämisuhkaan.<ref name="martta2">[http://personal.inet.fi/yhdistys/mentulasaikkolanmartat/historia.htm Marttojen historiaa] Mentula-Saikkolan martat. Viitattu 27.9.2012.</ref>
 
Vuonna 1905 Hagman perusti ystävänsä [[Maikki Friberg]]in kanssa ''[[Naisten Ääni]]'' -nimisen lehden nuorsuomalaisia naisia varten. Hagm,an jatkoi lehden toimituskunnassa kuolemaansa asti.<ref name="internetix">[http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/naisjarjestojenhistoriaa/lucina_hagman Lucina Hagman] Internetix-materiaali, 1998. Viitattu 27.9.2012.</ref> [[Naisten äänioikeus|Naisten äänioikeutta]] aktiivisesti ajanut Hagman valittiin 1907 yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuduttua yhtenä ensimmäisistä naisista eduskuntaan listoilta.<ref name="perhe" /> Pian [[Eduskuntavaalit 1907|ensimmäisten eduskuntavaalien]] jälkeen hänen aloitteestaan perustettiin [[Suomalainen Naisliitto]], joka oli tarkoitettu nuorsuomalaisia naisia kokoavaksi valistusjärjestöksi.<ref name="naisliitto">[http://suomalainennaisliitto.fi/historia/ Historia] Suomalainen Naisliitto. Viitattu 27.9.2012.</ref> ''Naisten Ääni'' siirtyi uuden järjestön äänenkannattajaksi.<ref name="internetix" /> Hagman toimi Naisliiton puheenjohtajana 1908–1914 ja 1920–1927.<ref name="KB" /> Hän toimi Nuorsuomalaisen Puolueen kansanedustajana kaksi lyhyttä kautta, ensin vuosina 1907–1908 ja uudelleen 1917. Vuonna 1907 hän toimi anomusvaliokunnan ja 1917 sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.<ref name="em" /> Hänen ensimmäinen lakialoitteensa koski aviovaimon oikeutta hallita omaisuuttaan.<ref name="perustaja" /> Hagman ei ollut kuitenkaan innokas puoluepoliitikko ja pettyneenäkannatti naisten yhteistyötä yli puoluerajojen. Pettyneenä naiskansanedustajien vähäiseen määrään hän ehdotti 1923 naisille omia erillisiä ehdokaslistoja, mikä ei tosin saanut kannatusta.<ref name="KB" />
 
Hagman oli mukana perustamassa Suomen ensimmäistä [[raittius]]yhdistystä ja kuului [[Raittiuden Ystävät|Raittiuden Ystävien]] johtokuntaan.<ref name="KB" /> Hänen omistamansa Uusi yhteiskoulu aloitti 1900-luvun alussa raittiusopetuksen ensimmäisenä oppikouluna Suomessa.<ref name="koulu" /> Hän toimi myös [[Suomen Rauhanliitto|Suomen RauhahnliitossaRauhanliitossa]], joka nimesi hänet kunniajäsenekseen.<ref name="KB" /> Hänet kutsuttiin jopa Helsingin työväenyhdistyksen naisosaston perustavan kokouksen puheenjohtajaksi 1898.<ref name="perustaja" /> Hagman oli ahkera kirjoittaja ja julkaisi useita elämäkertoja.<ref name="KB" /> HänHagman sai elämäntyöstään professorin arvonimen ensimmäisenä suomalaisena naisena vuonna 1928.<ref name="perustaja" />
 
Hagman pysyi ikänsä naimattomana, mutta veljensä vaimon kuoltua vuonna hän otti kaksi näiden lapsista kasvattilapsikseen, ja myöhemmin vielä kolmannenkin sekä yhden sukuun kuulumattoman kasvattilapsen.<ref name="KB" /><ref name="perhe" /> Hagman kuoli vuonna 1946 ja hänet haudattiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle Helsinkiin.<ref name="martta" />
 
[[Yleisradio]]n vuonna 2004 järjestämässä [[Suuret suomalaiset]] -äänestyksessä Lucina Hagman äänestettiin 29. suurimmaksi suomalaiseksi.<ref name="martta2" /> Hagmanin synnyinkoti Kälviällä on nykyisin Marttajärjestön ylläpitämä museo.<ref name="martta" /> Helsingin Pihlajamäessä Uuden Yhteiskoulun talolle johtava tienpätkä on nimetty Lucina Hagmanin tieksi.
 
==Julkaisuja==
* ''Yhteiskuntalaitoksen suhtautuminen naisten oikeuksiin'' (1911)
* ''Siveellisen kasvatuksen laiminlyöminen kouluissa'' (1917)
* ''Tuleeko Suomen pystyttää asevelvollisuuteen perustuva sotavoima?'' (1917)
* ''Olisiko ajateltavissa'' (1923)
* ''Miten olisi koulusuunnitelmaa uudistettava?'' (1925)
* ''Lucina Hagman kertoo lapsuudestaan Kälviällä 1853–1865'' (1936)