Avaa päävalikko

Muutokset

1 298 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ja vielä vähän lisää
}}
 
'''Lucina Hagman''' ([[5. kesäkuuta]] [[1853]] [[Kälviä]] – [[6. syyskuuta]] [[1946]] [[Helsinki]]) oli suomalainen koulunjohtaja, [[naisasialiike|naisasialiikkeen]] pioneeri, [[Marttaliitto|Martta-järjestön]] perustaja ja [[nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalainen]] poliitikko. Hän oli yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista. KoulumaailmassaPedagogina hän oli merkittävä tyttöjen ja poikien yhteiskasvatuksen puolustaja.
 
==Elämä==
Lucina Hagmanin vanhemmat olivat [[nimismies]] Nils Johan Erik Hagman ja Sofia Margareta Hagman (o.s. Nordman).<ref name="em" /> Hän oli nuorin perheen kuudesta lapsesta.<ref name="perhe">Anne Ollila: [http://www12.uta.fi/kirjasto/nelli/verkkoaineistot/yht/lucinahagman.pdf Naimaton perheellinen nainen: Lucina Hagmanin perhe], osa teosta ''Monta tietä menneisyyteen'' (toim. Leena Rossi ja Hanne Koivisto). Tampereen yliopiston kirjasto 2006. Viitattu 27.9.2012.</ref> Vanhempia sisaruksia olivat muun muassa Suomen ensimmäisen kansanopiston perustaja [[Sofia Hagman]] jasekä päätoimittajat [[TykoAugust Hagman]].<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=2705|nimi=Hagman,ja Lucina[[Tyko (1853 - 1946)|tekijä=Anne Ollila|ajankohta=1Hagman]].3.1998}}</ref> Koti oli ruotsinkielinen, mutta suomenkielisessä ympäristössä Lucina Hagman oppi jo lapsena suomea. Perhe muutti 1865 Kälviältä [[Vaasa]]an, jossa Hagman suoritti nelivuotisen ruotsinkielisen tyttökoulun.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=2705|nimi=Hagman, Lucina (1853 - 1946)|tekijä=Anne Ollila|ajankohta=1.3.1998}}</ref><ref name="martatperustaja">Kaija Kauppinen: [http://www.marttaperinne.fi/site/assets/files/1240/lucina_hagman_by_kaija_kauppinen_1989.pdf Lucina Hagman: marttajärjestön perustaja] Marttaliitto ry 1989. Viitattu 27.9.2012.</ref> Hän toimi pari vuotta pienten lasten opettajana ja kouluttautui [[kansakoulu]]nopettajaksi [[Jyväskylä]]n seminaarissa, josta valmistui vuonna 1875. Hagman pääsi heti valmistuttuaan [[Hämeenlinna]]n valmistavan koulun johtajaksi, missä tehtävässä toimi vuoteen 1886.<ref name="KB" /> Hän toimi samanaikaisesti myös kaupungin ruotsalaisen tyttökoulun matematiikan opettajana 1877–1881.<ref name="em" />
 
Hagman oli kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä jo opiskeluaikanaan ja alkoi osallistua julkiseen keskusteluun 1880-luvun aikana. Hän kannatti tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusta ja [[yhteiskoulu]]ja, koska hänen mukaansa erilliset [[tyttökoulu|tyttö-]] ja [[poikakoulu]]t tukivat yksipuolisia [[sukupuolirooli|sukupuolirooleja]] ja jättivät yleensä tytöille mahdollisuuden vain heikompitasoiseen koulutukseen. Hän teki matkoja Skandinaviaan, Saksaan ja Sveitsiin tutustuakseen niiden koululaitokseen. Hagman oli 1886 mukana perustamassa [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin suomalaista yhteiskoulua]] (SYK) ja osin hänen vaikutuksestaankirjoittamansa lehtiartikkelin vaikutuksesta koulun perustajat päätyivät lopulta yhteiskouluun alun perin suunnitellun tyttökoulun sijasta.<ref name="KB" /> SYK on nykyisin Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Hagman valittiin myössamantien oppilaitoksen ensimmäiseksi rehtoriksi, jona hän toimi vuoteen 1890.<ref>[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/suomyhteiskoulu.htm Helsingin Suomalainen yhteiskoulu 1886-] Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref> Vuosina 1887–1894 hänellä oli myöslisäksi oma valmistava koulu Helsingissä, jonka hän kuitenkin myi [[Alli Nissinen|Alli Nissiselle]].<ref name="martatperustaja" /> SYK:n johtajana hän jatkoi siihen asti, kunnes 1899 perusti oman koulunoppikoulun, [[Helsingin uusi yhteiskoulu|Helsingin Uuden yhteiskoulun]].<ref name="KB" /> SenKoululle rehtorinavalmistui hänpian oma talo Helsingin [[Kruunuhaka]]an. Hagman oli koulun rehtorina aina vuoteen 1935 ja omistajana sekä johtokunnan puheenjohtajana vielä kolme vuotta sen jälkeenkinjälkeen. Vuoteen 1919 saakka hän oli myös opettajana omassa koulussaan.<ref name="perustaja" /><ref name="koulu">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/uusiyhteiskoulu.htm Helsingin Uusi yhteiskoulu] Yksityisten oppikoulujen verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref> Uudessa yhteiskoulussa Hagman pyrki edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja oppilaiden luonteen huomioimista opetuksessa.<ref name="koulu" />
 
Hagman kannatti naisille samoja kansalaisoikeuksia kuin miehillä jo oli.<ref Hänname="KB" kuului/> niihinHelsinkiin naisasialiikkeenasettumisestaan vaikuttajiin,saakka jotkahän erosivatoli 1892toiminut aktiivisesti 1884 perustetussa [[Suomen Naisyhdistys|Suomen NaisyhdistyksestäNaisyhdistyksessä]].<ref name="perustaja" /> Hän osallistui myös kansainväliseen naiskongressiin [[Kööpenhamina]]ssa vuonna 1888. Hagman kuului kuitenkin niihin naisasialiikkeen vaikuttajiin, jotka erosivat Naisyhdistyksestä vuonna 1892 ja perustivat [[Unioni Naisasialiitto Suomessa|Naisasialiitto Unionin]]. Hänestä tuli sen ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja vuosiksi 1892–1908 ja 1913–1920. Vuonna 1908 hänet nimettiin kunniapuheenjohtajaksi.<ref name="KB" /> Hän perusti 1905 ystävänsä [[Maikki Friberg]]in kanssa ''[[Naisten Ääni]]'' -nimisen lehden nuorsuomalaisia naisia varten ja kaksi vuotta myöhemmin he olivat perustamassa [[Suomalainen Naisliitto|Suomalaista Naisliittoa]], jonka äänenkannattajaksi lehti siirtyi.<ref>[http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/naisjarjestojenhistoriaa/lucina_hagman Lucina Hagman] Internetix-materiaali, 1998. Viitattu 27.9.2012.</ref> Hagman toimi Naisliiton puheenjohtajana 1908–1914 ja 1920–1927.<ref name="KB" /> Hagman perusti Martta-järjestön vuonna 1899 nimellä ''Sivistystä kodeille'';. nimiToiminta tosinalkoi muutettiinvarsinaisesti seuraavana vuonna, jolloin nimeksi tuli Martta-Yhdistys.<ref name="perustaja" /> Hagman toimi järjestön ensimmäisenä puheenjohtajana reilun vuoden ajan.<ref name="martta">[[Marttaliitto|Marttaliitohttp://www.marttaperinne.fi/henkilot/lucina-hagman/ Lucina Hagman]]ksi Marttaperinne.fi Viitattu 27.9.2012.</ref> Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli. Järjestö syntyi myös reaktiona [[helmikuun manifesti]]in ja venäläistämisuhkaan.<ref>[http://personal.inet.fi/yhdistys/mentulasaikkolanmartat/historia.htm Marttojen historiaa] Mentula-Saikkolan name="martat". Viitattu 27.9.2012.</ref>
 
[[Naisten äänioikeus|Naisten äänioikeutta]] aktiivisesti ajanut Hagman valittiin yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuduttua yhtenä ensimmäisistä naisista eduskuntaan listoilta.<ref name="perhe" /> Hän toimi Nuorsuomalaisen Puolueen kansanedustajana kaksi lyhyttä kautta, ensin vuosina 1907–1908 ja uudelleen 1917. Vuonna 1907 hän toimi anomusvaliokunnan ja 1917 sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.<ref name="em" /> Hagman ei ollut kuitenkaan innokas puoluepoliitikko ja 1923pettyneenä naiskansanedustajien vähäiseen määrään hän ehdotti 1923 naisille omia erillisiä ehdokaslistoja, mikä ei tosin saanut kannatusta.<ref name="KB" />
 
Hagman oli mukana perustamassa Suomen ensimmäistä [[raittius]]yhdistystä ja kuului [[Raittiuden Ystävät|Raittiuden Ystävien]] johtokuntaan.<ref name="KB" /> Hänen omistamansa Uusi yhteiskoulu aloitti 1900-luvun alussa raittiusopetuksen ensimmäisenä oppikouluna Suomessa.<ref name="koulu" /> Hän toimi myös [[Suomen Rauhanliitto|Suomen Rauhahnliitossa]], joka nimesi hänet kunniajäsenekseen. Hagman oli ahkera kirjoittaja ja julkaisi useita elämäkertoja.<ref name="KB" /> Hän sai professorin arvonimen ensimmäisenä suomalaisena naisena vuonna 1928.<ref name="emperustaja" />
 
Hagman pysyi ikänsä naimattomana, mutta veljensä vaimon kuoltua vuonna hän otti kaksi näiden lapsista kasvattilapsikseen, ja myöhemmin vielä kolmannenkin sekä yhden sukuun kuulumattoman kasvattilapsen.<ref name="KB" /><ref name="perhe" /> Hagman kuoli vuonna 1946 ja hänet haudattiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle Helsinkiin.<ref name="martta" />
 
Hagmanin synnyinkoti Kälviällä on nykyisin Marttajärjestön ylläpitämä museo.<ref name="martta" /> Helsingin Pihlajamäessä Uuden Yhteiskoulun talolle johtava tienpätkä on nimetty Lucina Hagmanin tieksi.
Helsingin Pihlajamäessä on Lucina Hagmanin mukaan nimetty tie.
 
==Julkaisuja==
* ''Kasvatus rakkauteen'' (1900)
* ''Koulukysymys sosiaaliselta kannalta'' (1906)
* ''Naisten ohjelma tulevissa vaaleissa'' (1906)
* ''Minna Canthin elämäkerta'', osat I ja II (1906, 1911)
* ''Yhteiskuntalaitoksen suhtautuminen naisten oikeuksiin'' (1911)