Avaa päävalikko

Muutokset

1 086 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
vielä lisää
}}
 
'''Lucina Hagman''' ([[5. kesäkuuta]] [[1853]] [[Kälviä]] – [[6. syyskuuta]] [[1946]] [[Helsinki]]) oli suomalainen koulunjohtaja, [[naisasialiike|naisasialiikkeen]] pioneeri, [[Marttaliitto|Martta-järjestön]] perustaja ja [[nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalainen]] poliitikko. Hän oli yksi ensimmäisistä naiskansanedustajista. Koulumaailmassa hän oli merkittävä tyttöjen ja poikien yhteiskasvatuksen puolustaja.
 
==Elämä==
Lucina Hagmanin vanhemmat olivat [[nimismies]] Nils Johan Erik Hagman ja Sofia Margareta Hagman (o.s. Nordman).<ref name="em" /> Hän oli nuorin perheen kuudesta lapsesta.<ref name="perhe">Anne Ollila: [http://www12.uta.fi/kirjasto/nelli/verkkoaineistot/yht/lucinahagman.pdf Naimaton perheellinen nainen: Lucina Hagmanin perhe], osa teosta ''Monta tietä menneisyyteen'' (toim. Leena Rossi ja Hanne Koivisto). Tampereen yliopiston kirjasto 2006. Viitattu 27.9.2012.</ref> Vanhempia sisaruksia olivat muun muassa [[Sofia Hagman]] ja [[Tyko Hagman]]. Koti oli ruotsinkielinen, mutta Lucina Hagman oppi jo lapsena suomea. Perhe muutti 1865 Kälviältä [[Vaasa]]an, jossa Hagman suoritti nelivuotisen tyttökoulun. Hän toimi pari vuotta pienten lasten opettajana ja kouluttautui [[kansakoulu]]nopettajaksi [[Jyväskylä]]n seminaarissa, josta valmistui vuonna 1875. Hagman pääsi heti valmistuttuaan [[Hämeenlinna]]n valmistavan koulun johtajaksi, missä tehtävässä toimi vuoteen 1886.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=2705|nimi=Hagman, Lucina (1853 - 1946)|tekijä=Anne Ollila|ajankohta=1.3.1998}}</ref> HänKoti toimioli samanaikaisestiruotsinkielinen, myösmutta kaupunginsuomenkielisessä ruotsalaisenympäristössä tyttökoulunLucina matematiikanHagman opettajana 1877–1881.<ref name="em" /> Hän oli kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistäoppi jo opiskeluaikanaanlapsena ja alkoi osallistua julkiseen keskusteluun 1880-luvun aikanasuomea. HagmanPerhe kannattimuutti tyttöjen1865 ja poikien yhteiskasvatusta jaKälviältä [[yhteiskouluVaasa]]jaan, koskajossa hänenHagman mukaansasuoritti erillisetnelivuotisen [[tyttökoulu|tyttö-]] ja [[poikakoulu]]t tukivat yksipuolisia [[sukupuolirooli|sukupuolirooleja]] ja jättivät yleensä tytöille mahdollisuuden vain heikompitasoiseen koulutukseen. Hän teki matkoja Skandinaviaan, Saksaan ja Sveitsiin tutustuakseen niiden koululaitokseen. Hän oli 1886 mukana perustamassa [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin suomalaista yhteiskoulua]] (SYK) ja osin hänen vaikutuksestaan koulun perustajat päätyivät lopulta yhteiskouluun alun perin suunnitellunruotsinkielisen tyttökoulun sijasta.<ref name="KB" /><ref SYKname="martat">Kaija onKauppinen: nykyisin Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Hagman valittiin myös oppilaitoksen ensimmäiseksi rehtoriksi, jona hän toimi vuoteen 1890.<ref>[http://www.yksityiskoulutmarttaperinne.fi/yksityiskoulujenmatrikkelisite/suomyhteiskouluassets/files/1240/lucina_hagman_by_kaija_kauppinen_1989.htmpdf HelsinginLucina SuomalainenHagman: yhteiskoulumarttajärjestön 1886-perustaja] SuomenMarttaliitto yksityistenry oppikoulujen digitaalinen matrikkeli1989. Viitattu 27.9.2012.</ref> SYK:nHän johtajanatoimi hänpari jatkoivuotta siihenpienten asti,lasten kunnesopettajana 1899ja perustikouluttautui oman koulun,[[kansakoulu]]nopettajaksi [[HelsinginJyväskylä]]n uusiseminaarissa, yhteiskoulu|Helsinginjosta Uudenvalmistui yhteiskoulun]]vuonna 1875.<ref name="KB"Hagman />pääsi Senheti rehtorinavalmistuttuaan hän[[Hämeenlinna]]n olivalmistavan ainakoulun vuoteenjohtajaksi, 1935missä jatehtävässä omistajanatoimi vielä kolmevuoteen vuotta sen jälkeenkin1886.<ref Omassaname="KB" koulussaan/> hänHän pyrkitoimi edistämäänsamanaikaisesti sosiaalistamyös oikeudenmukaisuuttakaupungin jaruotsalaisen oppilaidentyttökoulun luonteenmatematiikan huomioimistaopettajana opetuksessa1877–1881.<ref name="kouluem">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/uusiyhteiskoulu.htm Helsingin Uusi yhteiskoulu] Yksityisten oppikoulujen verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref>
 
Hagman oli kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä jo opiskeluaikanaan ja alkoi osallistua julkiseen keskusteluun 1880-luvun aikana. Hän kannatti tyttöjen ja poikien yhteiskasvatusta ja [[yhteiskoulu]]ja, koska hänen mukaansa erilliset [[tyttökoulu|tyttö-]] ja [[poikakoulu]]t tukivat yksipuolisia [[sukupuolirooli|sukupuolirooleja]] ja jättivät yleensä tytöille mahdollisuuden vain heikompitasoiseen koulutukseen. Hän teki matkoja Skandinaviaan, Saksaan ja Sveitsiin tutustuakseen niiden koululaitokseen. Hagman oli 1886 mukana perustamassa [[Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu|Helsingin suomalaista yhteiskoulua]] (SYK) ja osin hänen vaikutuksestaan koulun perustajat päätyivät lopulta yhteiskouluun alun perin suunnitellun tyttökoulun sijasta.<ref name="KB" /> SYK on nykyisin Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. Hagman valittiin myös oppilaitoksen ensimmäiseksi rehtoriksi, jona hän toimi vuoteen 1890.<ref>[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/suomyhteiskoulu.htm Helsingin Suomalainen yhteiskoulu 1886-] Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref> Vuosina 1887–1894 hänellä oli myös oma valmistava koulu Helsingissä, jonka hän kuitenkin myi [[Alli Nissinen|Alli Nissiselle]].<ref name="martat" /> SYK:n johtajana hän jatkoi siihen asti, kunnes 1899 perusti oman koulun, [[Helsingin uusi yhteiskoulu|Helsingin Uuden yhteiskoulun]].<ref name="KB" /> Sen rehtorina hän oli aina vuoteen 1935 ja omistajana sekä johtokunnan puheenjohtajana vielä kolme vuotta sen jälkeenkin. Vuoteen 1919 saakka hän oli myös opettajana omassa koulussaan.<ref name="koulu">[http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/uusiyhteiskoulu.htm Helsingin Uusi yhteiskoulu] Yksityisten oppikoulujen verkkomatrikkeli. Viitattu 27.9.2012.</ref> Uudessa yhteiskoulussa Hagman pyrki edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja oppilaiden luonteen huomioimista opetuksessa.<ref name="koulu" />
Hagman kannatti naisille samoja kansalaisoikeuksia kuin miehillä jo oli. Hän kuului niihin naisasialiikkeen vaikuttajiin, jotka erosivat 1892 [[Suomen Naisyhdistys|Suomen Naisyhdistyksestä]] ja perustivat [[Unioni Naisasialiitto Suomessa|Naisasialiitto Unionin]]. Hänestä tuli sen ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja vuosiksi 1892–1908 ja 1913–1920. Vuonna 1908 hänet nimettiin kunniapuheenjohtajaksi. Hän oli mukana perustamassa myös [[Suomalainen Naisliitto|Suomalaista Naisliittoa]] ja toimi sen puheenjohtajana 1908–1914 ja 1920–1927.<ref name="KB" /> Hagman perusti Martta-järjestön vuonna 1899 nimellä ''Sivistystä kodeille''; nimi tosin muutettiin seuraavana vuonna [[Marttaliitto|Marttaliito]]ksi. Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli.
 
Hagman kannatti naisille samoja kansalaisoikeuksia kuin miehillä jo oli. Hän kuului niihin naisasialiikkeen vaikuttajiin, jotka erosivat 1892 [[Suomen Naisyhdistys|Suomen Naisyhdistyksestä]] ja perustivat [[Unioni Naisasialiitto Suomessa|Naisasialiitto Unionin]]. Hänestä tuli sen ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja vuosiksi 1892–1908 ja 1913–1920. Vuonna 1908 hänet nimettiin kunniapuheenjohtajaksi.<ref name="KB" /> Hän oliperusti mukana1905 perustamassaystävänsä myös[[Maikki Friberg]]in kanssa ''[[Naisten Ääni]]'' -nimisen lehden nuorsuomalaisia naisia varten ja kaksi vuotta myöhemmin he olivat perustamassa [[Suomalainen Naisliitto|Suomalaista Naisliittoa]], jajonka äänenkannattajaksi lehti siirtyi.<ref>[http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/naisjarjestojenhistoriaa/lucina_hagman Lucina Hagman] Internetix-materiaali, 1998. Viitattu 27.9.2012.</ref> Hagman toimi senNaisliiton puheenjohtajana 1908–1914 ja 1920–1927.<ref name="KB" /> Hagman perusti Martta-järjestön vuonna 1899 nimellä ''Sivistystä kodeille''; nimi tosin muutettiin seuraavana vuonna [[Marttaliitto|Marttaliito]]ksi. Tavoitteena oli rakentaa isänmaallinen kansanvalistusjärjestö, jossa naisille oli annettu sivistäjän rooli.<ref name="martat" />
 
[[Naisten äänioikeus|Naisten äänioikeutta]] aktiivisesti ajanut Hagman valittiin yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden toteuduttua yhtenä ensimmäisistä naisista eduskuntaan listoilta.<ref name="perhe" /> Hän toimi Nuorsuomalaisen Puolueen kansanedustajana kaksi lyhyttä kautta, ensin vuosina 1907–1908 ja uudelleen 1917. Vuonna 1907 hän toimi anomusvaliokunnan ja 1917 sivistysvaliokunnan puheenjohtajana.<ref name="em" /> Hagman ei ollut kuitenkaan innokas puoluepoliitikko ja 1923 hän ehdotti naisille omia erillisiä ehdokaslistoja, mikä ei tosin saanut kannatusta.<ref name="KB" />