Ero sivun ”Johan Albrecht Ehrenström” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ras (keskustelu | muokkaukset) p kh |
Toisesta etunimestä näkyy tosiaan olevan erilaisia kirjoitusasuja; voisi ehkä tuoda esiin määritelmässä. |
||
Rivi 11:
| puoliso = Hedvig Catharina Lagerborg
}}
'''Johan Albrecht Ehrenström''' (myös ''Johan Albrekt'' tai ''Albert'';<ref name="SBL">E. Anthoni: [http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=16724 Johan Albrekt (Albert) Ehrenström] Svenskt biografiskt lexikon. Ruotsin valtionarkisto. Viitattu 26.9.2012. {{sv}}</ref> [[28. elokuuta]] [[1762]] [[Helsinki]] – [[15. huhtikuuta]] [[1847]] [[Helsinki]]) oli suomalainen valtioneuvos ja senaattori, joka muistetaan parhaiten toiminnastaan Helsingin jälleenrakennuskomitean puheenjohtajana vuosina 1812–1825. Tuolloin hän yhdessä arkkitehti [[Carl Ludvig Engel]]in kanssa suunnitteli pääkaupungiksi kohotetulle Helsingille uuden ilmeen ja laati kaupungin [[ruutukaava]]an perustuvan [[asemakaava]]n, joka keskustan alueella on pääosin edelleen käytössä. Ehrenström oli jo aiemmin ehtinyt luoda uran [[Ruotsi]]ssa kustavilaisena poliitikkona ja oli myös [[Suomen senaatti|Suomen senaatin]] jäsenenä 1820–1825.
==Nuoruus ja toiminta Ruotsissa==
J. A. Ehrenström kuului pieneen [[smoolanti]]laistaustaiseen, 1600-luvun lopulla aateloituun [[Ehrenström]]in [[aatelissuku]]un, joka oli suhteellisesti vähävarainen ja jonka edustajat olivat palvelleet alemmissa sotilas- ja siviilitehtävissä. Ehrenström syntyi Helsingissä, jossa hänen isänsä Nils Albrecht Ehrenström palveli [[Viapori]]n linnoituksen tykistön aliluutnanttina. Äiti oli tunnetun helsinkiläisen liikemiehen, kauppaneuvos [[Johan Sederholm]]in sisar Christina Catharina Sederholm, joka kuitenkin kuoli lapsivuoteeseen. Isä meni uudelleen naimisiin sotamarsalkka [[Berndt Otto Stackelberg (nuorempi)|B. O. Stackelbergin]] tyttären kanssa.<ref name="KB" /> Koska isällä ei ollut varaa järjestää pojalleen akateemista kuolutusta, tämä sai yksityisopetusta eri henkilöiltä, suunnitelmissa tykistö- tai insinööriupseerin ura.<ref name="SBL"
Ehrenström sai jo hyvin nuorena sotilaallisen koulutuksen: hänet merkittiin 10-vuotiaana tykisön kadetiksi, 14-vuotiaana armeijan laivaston kersantiksi ja 17-vuotiaana vuonna 1779 Suomen linnoitusväen konduktööriksi. Seuraavina vuosina hän oli muun muassa maastontiedustelu- ja kartoitustehtävissä, jolloin hänelle kehittyi hyvä piirustus- sekä myös kirjoitustaito.<ref name="KB" /> Hän tutustui myös filosofiseen kirjallisuuteen. Tänä aikana Ehrenström oli aktiivisesti ja keskeisenä henkilönä mukana [[Valhalla-seura]]na tunnetun Viaporin upseerien salaseuran toiminnassa. Ehrenström päätti kuitenkin 1785 pyrkiä virkauralle ja tähdätä diplomaatiksi.<ref name="SBL" /> Vuonna 1786 hän siirtyi [[Tukholma]]an [[kansliakollegio]]n ylimääräiseksi kanslistiksi. Tehtäävään tyytymättömänä Ehrenström oli 1786–1787 [[Georg Magnus Sprengtporten]]in mukana tämän Venäjän matkalla; Sprengtporten siirtyi tuolloin Venäjän palvelukseen, mutta Ehrenström palasi Ruotsiin. Kirjoitettuaan kuningas [[Kustaa III|Kustaa III:lle]] selostuksen matkastaan hän kohosi tämän suosioon. Vuonna 1788 hän oli kuninkaan lähettämänä [[Berliini]]ssä ja [[Baltia]]ssa peitetehtävässä vakoilemassa [[Baltian aateli]]n mielialoja, minkä jälkeen sai korkeamman viran kansliakollegiossa – presidenttikonttorin toinen sihteeri ulkomaankirjeenvaihtoa varten – sekä kuninkaallisen sihteerin arvon.<ref name="KB" /> Ehrenström oli sukunsa edustajana säätyvaltiopäivillä 1786, 1789 ja 1792.<ref name="SBL" />
| |||