Ero sivun ”Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa” versioiden välillä

Ennen vuoden 46 eaa. Roomassa käytettiin kalenteria, jossa käytettiin karkauspäivän sijasta kokonaista karkauskuukautta, joka sijoitettiin vuoden loppuun. Vuoden ensimmäinen kuukausi oli maaliskuu ja viimeinen helmikuu paitsi karkausvuosina. Karkausvuosina helmikuu katkaistiin 23-päiväiseksi ja karkauskuukausi lisättiin sen jälkeen. Kun [[Julius Caesar]] määräsi voimaan tulevaksi juliaanisen kalenterin, joka oli karkauspäivien määrää lukuun ottamatta sama kuin gregoriaaninen, hän määräsi, että karkauspäivää vietettäisiin joka neljäs vuosi ja se sijoitettaisiin samaan kohtaan, kuin aikaisemmin karkauskuukausi, helmikuun 24. päiväksi. [[Roomalainen kalenteri|Roomalaisessa päiväyskäytännössä]] siitä käytettiin nimitystä ''bis sextus ante calendas martias'' eli "uudestaan kuudes päivä ennen maaliskuun calendae-päivää (maaliskuun 1. päivää)". Tästä ovat peräisin karkausvuoden ja -päivän nimitykset eräissä nykyisissäkin kielissä, esimerkiksi ranskaksi karkausvuosi on ''année bissextile''.
 
Kun Euroopassa siirryttiin roomalaisesta päivänumeroinnista kuukauden alusta loppuun katkotta etenevään numerointiin, karkauspäivänä alettiin yleisesti pitää [[29. helmikuuta|helmikuun 29.]] [[päivä]]ä, vaikka Julius Caesarin määräyksen mukaan karkauspäivä onkin karkausvuosien helmikuun 24., ei 29. päivä. Kun 28-päiväiseen kuukauteen, jonka päivät numeroidaan katkotta alusta loppuun, lisätään yksi päivä, on luonnollinen ajatus, että päivä on 29. helmikuuta, jonka numeroista päivää ei helmikuussa karkauspäivättöminä vuosina olekaan. [[Ruotsi]]ssa ja [[Suomi|Suomessa]] kuitenkin noudatettiin [[1990-luku|1990-luvulle]] asti Julius Caesarin määräyksen mukaista käytäntöä, jossa almanakkoihin karkauspäivä merkittiin [[24. helmikuuta|helmikuun 24.]] päiväksi. Tämän jälkeen helmikuun lopussa olevat [[nimipäivä]]t siirtyivät karkausvuosina seuraavaan päivään, esimerkiksi [[Matti (nimi)|Matin]] päivä oli muutoin 24. helmikuuta mutta karkausvuosina [[25. helmikuuta]]. Sen sijaan muuta merkitystä kuin nimipäivien siirtyminen tällä ei ollut. [[Kalevalan päivä]]ä vietettiin Suomessa joka vuosi [[28. helmikuuta]] kuten nykyäänkin, vaikka samaksi päiväksi sattunut nimipäivä oli karkausvuosina toinen kuin muulloin. Myöskään juridista merkitystä sillä seikalla, että karkauspäiväksi aikaisemmin katsottiin 24. (eikä 29.) päivä helmikuuta, esimerkiksi säädettyjä määräaikoja laskettaessa, ei ollut. Täysinä kuukausina tai vuosina säädettyjen määräaikojen katsottiin aina (myös karkausvuoden helmikuun lopulla), päättyvän yhtä monentena kuukauden päivänä kuin alkoivatkin (tai jos kuukaudessa ei ollut vastaavaa päivää, sen viimeisenä päivänä). Suomessa karkauspäivä päätettiin siirtää [[helmikuu]]n 29. päiväksi vuonna [[1998]]. Karkauspäivä oli perinteisellä paikallaan 24. helmikuuta ensimmäisestä Ruotsin [[kalenteri]]sta vuodesta [[1608]] alkaen. Ruotsi päätti 1990-luvun puolivälissä siirtää karkauspäivän helmikuun 29:ksi päiväksi, ja Suomi teki samoin vuonna 1998.<ref>Oja, s. 29, 52.</ref> Molemmissa maissa oli karkauspäivä ensi kertaa 29.2. vuonna 2000.
 
==Sanan alkuperä==
Rekisteröitymätön käyttäjä