Ero sivun ”Tornitalo” versioiden välillä

1 525 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
Osa lähteettömistä vaitteistä ja suoranainen mainostus poistettu.
({{Korjattava/Suomi}})
(Osa lähteettömistä vaitteistä ja suoranainen mainostus poistettu.)
Mitä tiiviimmin ja tehokkaammin rakennetaan, sitä lähempänä asunnot, työpaikat ja palvelut ovat toisiaan. Tällöin myös näiden välisiin siirtymisiin käytettävä [[energia]] minimoituu ja [[Luonnonvarat|luonnonvaroja]], [[luonto]]a ja [[aika]]a säästetään. Tehokkaammalla rakentamisella edistetään myös julkisten liikennevälineiden käyttöä.
 
Asuntorakennuttajien mukaan korkeiden rakennusten asuntojen ostajakunnan [[Ikärakenne|ikärakenteella]] on suora korrelaatio rakennuksen sijainnin ja tarjolla olevan huoneistojakauman suhteen. Tässä mielessä korkeat rakennukset eivät poikkea muusta asuntotuotannosta. Asuntotorneilla ei ole todettu tiettyä demografista ryhmää, vaan kohderyhmä pitää määritellä kullekin sijainnille erikseen.{{Lähde}}
 
== Suomalaisia tornitaloja ==
* [[Flamingo (viihdekeskus)|Hotel Flamingo]]
* [[Kemin kaupungintalo]]
 
==Tulevia tornitalohankkeita==
* [[Keilaniemen tornit]]
* [[Kalasataman keskus]]
* [[Oulun Satamaranta|Oulun Satamarannan torni]]
 
==Torniasuminen Helsingissä==
Suomen mittakaavassa tornitalot edustavat uudenlaista asumista. Tornitalot ovat olleet toistaiseksi harvinaisia suomalaisessa maisemassa, mutta niitä on jo noussut ja suunnitteilla on suunnitteilla lisää eritoten [[Helsinki]]in. YleinenMerellisen mielipidesiluetin rupeaavarjelemiseksi olemaan hitaasti torniasumisen kannalla. Monen mielestä eritoten pääkaupunkiin on viimeistään nyt korkea aika hyväksyä myös korkeiden asuinrakennusten suunnittelu ja toteuttaminen. Yleinen mielipide kuitenkin on, että uusia asuntotorneja ei[[Keskusta|kantakaupunkiinkin]] saa rakentaa mihin tahansa ja Helsingin vanha keskusta ei niiden rakentamiseen välttämättä sovi. On kuitenkin hyvä huomata, että Helsingin silhuetti ei vanhastaankaan ole suora tai muutenkaan tasainen: horisontissa on erilaisia mäkiä, kirkontorneja ja muita torneja, nostureita jaenimmillään paljon16 muutakerrosta.
 
Helsingin rakennustarkastus suhtautuu tornitaloihin avoimesti ja myönteisesti. Merellisen siluetin varjelemiseksi [[Keskusta|kantakaupunkiinkin]] saa kuitenkin rakentaa enimmillään 16 kerrosta.
 
Helsingissä on parhaillaan vireillä noin 50 uutta korkeaa rakennusta eri puolille kaupunkia. Luku pitää sisällään toteutumattomat kohteet sekä vahvistetuissa että tekeillä olevissa asemakaavoissa ja osayleiskaavoissa. Lisäksi on yksittäisiä hankkeita, joiden osalta asemakaavaprosessia ollaan vasta aloittamassa. Korkeaa rakentamista on alustavasti ehdotettu eri puolille enemmänkin.
 
==Torniasuminen maailmalla==
Maailman suurissa kaupungeissa torniasumisella on pitkät perinteet. [[Matematiikka|Matematiikan]] kehitys ja etenkin [[Teräs|teräksen]] keksiminen ovat tehneet mahdolliseksi yhä korkeampien [[pilvenpiirtäjä|pilvenpiirtäjien]] rakentamisen. 1900-luvun alkupuolella rakennusten korkeuskilpaa käytiin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], ja nykyään kilpailua johtaa [[Lähi-itä]]. Maailmalla tornitalot ovat aina syntyneet kunnianhimon, itsensä toteuttamisen ja rajojen kokeilun seurauksena ennemmin kuin todelliseen tarpeeseen tai jonkin ongelman ratkaisuksi.
 
==Asumisturvallisuus==
== Aiheesta muualla ==
*[http://pilvenpiirtaja.net/ pilvenpiirtaja.net]
*[http://taloforum.fi/ Talo-foorumi - Arkkitehtuuriin ja urbaaneihin ilmiöihin keskittynyt keskustelupalsta]
*[http://torniasuminen.fi/ torniasuminen.fi]
 
{{tynkä/Arkkitehtuuri}}
61 263

muokkausta