Ero sivun ”Johan Albrecht Ehrenström” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Helsingin jälleenrakennus ja asemakaava: - näin se kai kirjoitetaan
jaha, vielä löytyikin yksi kelpo lähde ja lisätietoa
Rivi 14:
 
==Nuoruus ja toiminta Ruotsissa==
J. A. Ehrenström kuului pieneen [[smoolanti]]laistaustaiseen, 1600-luvun lopulla aateloituun [[Ehrenström]]in [[aatelissuku]]un, joka oli suhteellisesti vähävarainen ja jonka edustajat olivat palvelleet alemmissa sotilas- ja siviilitehtävissä. Ehrenström syntyi Helsingissä, jossa hänen isänsä Nils Albrecht Ehrenström palveli [[Viapori]]n linnoituksen tykistön aliluutnanttina. Äiti oli tunnetun helsinkiläisen liikemiehen, kauppaneuvos [[Johan Sederholm]]in sisar Christina Catharina Sederholm, joka kuitenkin kuoli lapsivuoteeseen. Isä meni uudelleen naimisiin sotamarsalkka [[Berndt Otto Stackelberg (nuorempi)|B. O. Stackelbergin]] tyttären kanssa.<ref name="KB" /> Koska isällä ei ollut varaa järjestää pojalleen akateemista kuolutusta, tämä sai yksityisopetusta eri henkilöiltä, suunnitelmissa tykistö- tai insinööriupseerin ura.<ref name="SBL">E. Anthoni: [http://www.nad.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=16724 Johan Albrekt (Albert) Ehrenström] Svenskt biografiskt lexikon. Ruotsin valtionarkisto. Viitattu 26.9.2012. {{sv}}</ref>
 
Ehrenström sai jo hyvin nuorena sotilaallisen koulutuksen: hänet merkittiin 10-vuotiaana tykisön kadetiksi, 14-vuotiaana armeijan laivaston kersantiksi ja 17-vuotiaana vuonna 1779 Suomen linnoitusväen konduktööriksi. Seuraavina vuosina hän oli muun muassa maastontiedustelu- ja kartoitustehtävissä, jolloin hänelle kehittyi hyvä piirustus- sekä myös kirjoitustaito.<ref name="KB" /> Tänä aikana hän oli myös aktiivisesti mukana [[Valhalla-seura]]na tunnetun Viaporin upseerien salaseuran toiminnassa.<ref name="SBL" /> Vuonna 1786 hänEhrenström siirtyi [[Tukholma]]an [[kansliakollegio]]n ylimääräiseksi kanslistiksi. Tehtäävään tyytymättömänä Ehrenström oli 1786–1787 [[Georg Magnus Sprengtporten]]in mukana tämän Venäjän matkalla; Sprengtporten siirtyi tuolloin Venäjän palvelukseen, mutta Ehrenström palasi Ruotsiin. Kirjoitettuaan kuningas [[Kustaa III|Kustaa III:lle]] selostuksen matkastaan hän kohosi tämän suosioon. Vuonna 1788 hän oli kuninkaan lähettämänä [[Berliini]]ssä ja [[Baltia]]ssa peitetehtävässä vakoilemassa [[Baltian aateli]]n mielialoja, minkä jälkeen sai korkeamman viran kansliakollegiossa – presidenttikonttorin toinen sihteeri ulkomaankirjeenvaihtoa varten – sekä kuninkaallisen sihteerin arvon.<ref name="KB" /> Ehrenström oli sukunsa edustajana säätyvaltiopäivillä 1786, 1789 ja 1792.<ref name="SBL" />
 
[[Tiedosto:Johan Fredrik Aminoff & Gustaf Mauritz Armfelt.jpg|thumb|left|Vasemmalla [[J. F. Aminoff]], keskellä J. A. Ehrenström ja oikealla [[G. M. Armfelt]]. [[Johann Peter Pichler]]in [[mezzotinto]] [[René Th. Berthon]]in maalauksesta ''Kolme kustaviaania pohtimassa tulevaisuuttaan'' vuodelta 1803.<ref>[https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/19860124_599 Kolme kustaviaania J.F. Aminoff, J.A. Ehrenström ja G.M. Armfelt pohtimassa tulevaisuuttaan] Museoviraston kuvakokoelmat.</ref>]]