Ero sivun ”Johan Albrecht Ehrenström” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Vielä lisää. |
täyd. |
||
Rivi 34:
Vuonna 1819 keisari Aleksanteri I määräsi Ehrenströmin yhdessä Steinheilin kanssa myös antamaan nimet Helsingin kaduille, sillä uuden asemakaavan mukaisista kaduista vain kaksi oli siihen mennessä nimetty.<ref>[http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/Kaavoitus/Nimist_nsuunnittelu/Historiaa Helsingin nimistönsuunnittelun historia pähkinänkuoressa] Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 2.9.2012.</ref>
Kun [[Oulu]]n kaupunki oli palanut lähes kokonaan maan tasalle [[Oulun palo 1822|vuoden 1822 palossa]], sai Ehrenström keisarin määräyksestä tehtäväkseen asemakaavan laatimisen myös Ouluun. Asemakaava valmistui vuonna 1824, mutta virallisesti sen vahvisti keisari
==Senaattorina==
[[Tiedosto:Bildnis Johan Albrecht Ehrenström in Helsinki 01.jpg|thumb|Ehrenström [[Felix Nylund]]in suunnittelemassa, 1941 paljastetussa reliefissä.]]
Ehrenström sai 1812 [[Valtioneuvos|valtioneuvoksen]] ja 1814 todellisen valtioneuvoksen arvonimen. [[Suomen asiain komitea]]n puheenjohtajaksi tullut<ref name="Armfelt" /> Armfelt turvautui hänen taitoihinsa muistioiden kirjoittamisessa. Esimerkiksi vuonna 1812 Ehrenström laati suunnitelman Suomen keskushallinnon uudistamisesta, jossa [[hallituskonselji]]n olisi korvattu neljällä erillisellä viranomaisella. Suunnitelma kuitenkin raukesi Armfeltin kuollessa kaksi vuotta myöhemmin. Tämä toteutumaton suunnitelma on joskus nähty vanhojen kustavilaisten pyrkimyksenä korvata Suomen suuriruhtinaskunnan 1808–1809 muotoutunut keskushallinto uudella, Kustaa III:n ajan Ruotsia muistuttavalla hallinnolla, mikä olisi lisännyt hallitsijan valtaa hajottaessaan hallituskonseljin. Vuonna 1820 Ehrenström nimitettiin itse keisarillisen senaatin (ent. hallituskonselji) talousosastoon, jossa hän toimi salkuttomana senaattorina ja 1822 alkaen [[Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja|varapuheenjohtajan]] sijaisena. Hänen on kuitenkin arvioitu olleen senaatissa vaikutusvallaltaan melko heikko.
Ehrenström johti jälleenrakennuskomiteaa, kunnes se hänen ehdotuksestaan lakkautettiin keisarin päätöksellä lokakuun 1825 alusta. Samassa yhteydessä hän erosi myös senaatista, josta oli pyytänyt eroa jo tammikuussa. Elämänsä viimeiset 20 vuotta
Ehrenström oli vuodesta 1820 alkaen naimisissa Hedvig Catharina Lagerborgiin kanssa. Heidän ainoa lapsensa oli majuri Alexander Heribert Ehrenström.<ref name="KB" /> Tämän kuoltua naimattomana vuonna 1863 Ehrenströmin aatelissuku sammui.<ref>[http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15491 Alexander Heribert Ehrenström] Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Viitattu 1.4.2012.</ref><ref>{{Ritarihuone|81|Adliga ätten nr. 93: Ehrenström}}</ref> Ehrenströmin mukaan nimettiin Helsingin [[Albertinkatu]] vuonna 1836 ja Ehrenströmintie vuonna 1950.<ref name="KB" /> Senaatintorin kulmalla yliopiston kirjaston kivimuurissa paljastettiin 1941 [[Felix Nylund]]in suunnittelema Ehrenströmin ja Engelin muistoreliefi.<ref>[http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=36&sortby=statue Ehrenström ja Engel] Julkiset veistokset -tietokanta. Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 1.4.2012.</ref>
Rivi 53 ⟶ 55:
==Kirjallisuutta==
*Yrjö Blomstedt: ''Johan Albrecht Ehrenström: Kustavilainen ja kaupungin rakentaja''. Helsinki 1963.
*Yrjö Soini: ''Helsingin poika: todellisen valtioneuvoksen Joh. Alb. Ehrenströmin elämänvaiheet''. Helsinki 1950.
==Aiheesta muualla==
|