Ero sivun ”Johan Albrecht Ehrenström” versioiden välillä

Kun [[Oulu]]n kaupunki oli palanut lähes kokonaan maan tasalle [[Oulun palo 1822|vuoden 1822 palossa]], sai Ehrenström keisarin määräyksestä tehtäväkseen asemakaavan laatimisen myös Ouluun. Asemakaava valmistui vuonna 1824, mutta virallisesti sen vahvisti keisari 15. helmikuutahelmikuussa 1825. Kaavan laatijana on joskus pidetty Engeliä, mutta hänen osuutensa lienee ollut vain piirtää kaavakartta Ehrenströmin ohjeiden mukaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kustaa Hautala|Nimeke=Oulun kaupungin historia III|Vuosi=1975|Sivu=22–34|Julkaisija=Kirjapaino Oy Kaleva|Tunniste=ISBN 951-9327-00-2}}</ref>

Ehrenström sai 1812 [[Valtioneuvos|valtioneuvoksen]] ja 1814 todellisen valtioneuvoksen arvonimen. [[Suomen asiain komitea]]n puheenjohtajaksi tullut<ref name="Armfelt" /> Armfelt turvautui hänen taitoihinsa muistioiden kirjoittamisessa. Esimerkiksi vuonna 1812 Ehrenström laati suunnitelman Suomen keskushallinnon uudistamisesta, jossa [[hallituskonselji]]n olisi korvattu neljällä erillisellä viranomaisella. Suunnitelma kuitenkin raukesi Armfeltin kuollessa kaksi vuotta myöhemmin. Tämä toteutumaton suunnitelma on joskus nähty vanhojen kustavilaisten pyrkimyksenä korvata Suomen suuriruhtinaskunnan 1808–1809 muotoutunut keskushallinto uudella, Kustaa III:n ajan Ruotsia muistuttavalla hallinnolla, mikä olisi lisännyt hallitsijan valtaa hajottaessaan hallituskonseljin. Vuonna 1820 Ehrenström nimitettiin itse keisarillisen senaatin (ent. hallituskonselji) talousosastoon, jossa hän toimi salkuttomana senaattorina ja 1822 alkaen [[Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja|varapuheenjohtajan]] sijaisena. Hänen on kuitenkin arvioitu olleen senaatissa vaikutusvallaltaan melko heikko. HänSenaattorius johtikohensi Helsinginkuitenkin jälleenrakennuskomiteaa,hänen kunnestaloudellista seasemaansa, hänensillä ehdotuksestaan1000 lakkautettiinhopearuplan keisarinvuotuisen päätöksellävirkaeläkkeensä lokakuuntakia 1825hänelle alusta.ei Samassaollut yhteydessämaksettu hänerikseen erosipalkkaa Helsingin myösjälleenrakennuskomitean senaatistajohtamisesta.<ref name="KB" />

Ehrenström johti jälleenrakennuskomiteaa, kunnes se hänen ehdotuksestaan lakkautettiin keisarin päätöksellä lokakuun 1825 alusta. Samassa yhteydessä hän erosi myös senaatista, josta oli pyytänyt eroa jo tammikuussa. Elämänsä viimeiset 20 vuotta Ehrenströmhän vietti synnyinkaupungissaan Helsingissä eräänlaisena kaupungin kunniavanhuksena ja kirjoitti myös muistelmansa, joiden käsikirjoitus talletettiin [[Uppsalan yliopisto]]n kirjastoon. Se julkaistiin 1882–1883 kahdessa osassa nimellä ''Statsrådet Joh. Alb. Ehrenströms Efterlemnade Historiska Anteckningar''.<ref name="KB" />

Ehrenström oli vuodesta 1820 alkaen naimisissa Hedvig Catharina Lagerborgiin kanssa. Heidän ainoa lapsensa oli majuri Alexander Heribert Ehrenström.<ref name="KB" /> Tämän kuoltua naimattomana vuonna 1863 Ehrenströmin aatelissuku sammui.<ref>[http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=15491 Alexander Heribert Ehrenström] Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Viitattu 1.4.2012.</ref><ref>{{Ritarihuone|81|Adliga ätten nr. 93: Ehrenström}}</ref>