Ero sivun ”Indonesian ympäristöpolitiikka” versioiden välillä

Indonesia on toiseksi suurin [[tina]]ntuottaja Kiinan jälkeen ja maailman suurin tinan viejä. Tinaa kaivetaan Sumatran viereisiltä saarilta [[Bangka]] ja [[Belitung]]. Tinaa käytetään mm. elektroniikkaan. Tinan kaivauksesta koituu ympäristötuhoja maalla ja meressä.<ref>Pöyhönen, Päivi: [http://178.79.152.176/fw/uutiset/34-tinan-kaivuu-tuhoaa-koralleja-indonesiassa- Tinan kaivu tuhoaa koralleja Indonesiassa.] Finnwatch uutinen 29.6.2009.</ref> Ympäristömääräykset estävät tinan kaivun Bangkan rannassa 600 metrin etäisyydeltä, mutta määräyksiä tulkitaan joustavasti. Kaivaukset ovat haitallisia [[koralli]]riutoille. Terveiltä koralliriutoilta kalastajat saavat kalaa 1200 ihmiselle neliökilometriltä. Yhteensä Indonesian kalastussaalis on noin 20 tonnia kalaa vuodessa (2009). Indoneesian Maan ystävien mukaan (2009) Etelä-Bangkalla kalasaaliit ovat vähentyneet 80 %. Kalaa on etsittävä yhä kauempaa rannasta, 6–10 km:n päästä. Kalastuksella on suuri taloudellinen merkitys Indonesialle. Harva entinen kaivosalue on entisöity alkuperäiseen kuntoon. Eri sidosryhmien – hallituksen, valvojien ja yhtiöiden – välillä on eturistiriitoja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finnwatch.org/images/legal_and_illegal_blurred.pdf | Nimeke = Legal and illegal blurred, Update on tin production for consumer electronics in Indonesia. | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Julkaisu = 26.09.2009 | Ajankohta = 26.09.2009 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Finnwatch | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>