Indonesia on toiseksi suurin [[tina]]ntuottaja Kiinan jälkeen ja maailman suurin tinan viejä. Tinaa kaivetaan Sumatran viereisiltä saarilta [[Bangka]] ja [[Belitung]]. Tinaa käytetään mm. elektroniikkaan. Tinan kaivauksesta koituu ympäristötuhoja maalla ja meressä.<ref>Pöyhönen, Päivi: [http://www178.finnwatch79.org152.176/newsfw/scriptsuutiset/full34-tinan-kaivuu-tuhoaa-koralleja-indonesiassa-news.php?1246285260 Tinan kaivu tuhoaa koralleja Indonesiassa.] Finnwatch Newsuutinen 29.6.2009.</ref> Ympäristömääräykset estävät tinan kaivun Bangkan rannassa 600 metrin etäisyydeltä, mutta määräyksiä tulkitaan joustavasti. Kaivaukset ovat haitallisia [[koralli]]riutoille. Terveiltä koralliriutoilta kalastajat saavat kalaa 1200 ihmiselle neliökilometriltä. Yhteensä Indonesian kalastussaalis on noin 20 tonnia kalaa vuodessa (2009). Indoneesian Maan ystävien mukaan (2009) Etelä-Bangkalla kalasaaliit ovat vähentyneet 80 %. Kalaa on etsittävä yhä kauempaa rannasta, 6–10 km:n päästä. Kalastuksella on suuri taloudellinen merkitys Indonesialle. Harva entinen kaivosalue on entisöity alkuperäiseen kuntoon. Eri sidosryhmien – hallituksen, valvojien ja yhtiöiden – välillä on eturistiriitoja.<ref>[http://makeitfair.org/the-facts/news/legal-and-illegal-blurred-on-indonesias-tin-island Legal and illegal blurred on Indonesia's tin island] (esittely) FinnWatch June 2009.<br>[http://www.finnwatch.org/pdf/Legal_and_illegal_blurred.pdf Laiton ja laillinen sekaisin - Tinan tuotanto kulutuselektroniikkaan Indonesiassa.] (Legal and illegal blurred, Update on tin production for consumer electronics in Indonesia.) PDF. Finnwatch 6/2009.</ref>
