Ero sivun ”Ternimaito” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ternimaito luontaistuotteena: lähdepyyntöjä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Syringe feeding.jpg|thumb|300px|Isä ruokkii lastansa ternimaidolla.]]'''Ternimaito''' on heti [[synnytys|synnytyksen]] tai [[poikiminen|poikimisen]] jälkeen erittyvää [[maito]]a. Sanaa voidaan käyttää niin [[nauta|lehmä]]n kuin ihmisäidinkin ensimaidosta.<ref name="kotus">{{Verkkoviite| Nimeke=Ihmejuoma ternimaito| Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| Osoite=http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1142| Ajankohta=28.11.2000| Viitattu=16.11.2008}}</ref> Ihmisen ternimaidossa on lähes 3 % proteiineja, kun tavallisessa äidinmaidossa niitä on vain noin 1 %. Sitä erittyy useiden päivien ajan synnytyksen jälkeen. <ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Medical Physiology| Tekijä=Boron, Walter F. ja Boulpaep, Emile L.| Selite=Updated edition| Vuosi=2005| Tunniste=ISBN 978-1-4160-2328-9| Julkaisija=Elsevier Saunders| Sivut=1185, 1187}}</ref>
Ternimaito sisältää runsaasti [[vitamiini|vitamiineja]], [[hivenaine]]ita, [[vasta-aine]]ita ja kasvutekijöitä. Näiden aineiden rakenne kuitenkin tuhoutuu ternimaidosta kuumennuksen tai [[pastörointi|pastöroinnin]] yhteydessä, joten niillä ei ole siinä tapauksessa vaikutusta tai tehoa; näistä vain [[proteiini]] säilyy.{{Lähde}} Sen sijaan [[pakastekuivaus]] säilyttää ternimaidon vaikuttavat ominaisuudet.{{Lähde}}
Ternimaitoa on Suomessa tutkittu [[1990-luku|1990-luvun]] puolesta välistä lähtien ja muun muassa [[Jyväskylän yliopisto]]n vuonna [[2003]] tekemän tutkimuksen mukaan ternimaito edistää [[lihas]]ten kasvua. Tämä johtuu tutkimuksen perusteella siitä että ternimaidon käyttö lisää vapaita [[aminohappo]]ja ja [[proteiinisynteesi]]ä. Tutkimuksen on tehnyt professori Antti Mero.
| |||