Ero sivun ”Autiotupa” versioiden välillä

7 merkkiä lisätty ,  13 vuotta sitten
kappalejako, kielikorjaus
p (interwiki)
(kappalejako, kielikorjaus)
[[Kuva:Oahujoen_autiotupa.jpg|thumb|Oahujoen autiotupa [[Lemmenjoen kansallispuisto]]ssa]]
 
'''Autiotupa''' (lyhenne ''at'') on avoin lyhytaikaiseen majoittumiseen tarkoitettu asumus. Autiotuvat sijaitsevat yleensä [[erämaa-alue|erämaissa]], [[kansallispuisto]]issa ja retkeilyreittien varrella. Kaikille kulkijoille avoimia rakennuksia ei juuri muualta maailmasta löydy kuin [[Suomi|Suomesta]]. Autiotupaperinne on alkanut [[1700-luku|1700-luvun]] loppupuolella, jolloin kulkureittien varrelle alettiin rakentaa majoitustiloja kulkijoille. [[1800-luku|1800-luvulla]] alkoivat viranomaiset rakentaa näitä tupia. Myöhemmin [[1900-luku|1900-luvulla]] autiotupia alettiin rakentaa matkailukäyttöön. Autiotupia ja –kotia on rakennettu myös poronhoidon ja metsästyksen tarpeisiin. Tuvat voidaankin karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa [[Metsähallitus]]. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. [[Muotkatunturin erämaa]]ssa on häthätää kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa 16 hengen [[Luirojärvi|Luirojärven]] kämppä, jota myös Luirojärven Hilttoniksi kutsutaan.
 
Autiotupaperinne on alkanut [[1700-luku|1700-luvun]] loppupuolella, jolloin kulkureittien varrelle alettiin rakentaa majoitustiloja kulkijoille. [[1800-luku|1800-luvulla]] alkoivat viranomaiset rakentaa näitä tupia. Myöhemmin [[1900-luku|1900-luvulla]] autiotupia alettiin rakentaa matkailukäyttöön. Autiotupia ja –kotia on rakennettu myös poronhoidon ja metsästyksen tarpeisiin.
1900-luvun puolivälissä [[Lapin lääni]]n autiotupatoimikunta kirjoitti aikaisemmin kirjoittamattomat kulkijan käskyt ylös. Näissä säännöissä opastetaan tulisijan käytössä, puuhuollossa ja ennen kaikkea muiden matkaajien huomioimisessa. Etusija majoitukseen on aina väsyneemmällä ja myöhemmin tuvalle tulleella kulkijalla kuin siellä jo levänneellä matkaajalla.
 
Tuvat voidaankin karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin. Virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa [[Metsähallitus]]. Pääosa Suomen autiotuvista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Autiotupien koko voi vaihdella melkoisesti. [[Muotkatunturin erämaa]]ssa on häthätää kahden hengen majoitukseen riittävä Lahtisen kämppä ja [[Urho Kekkosen kansallispuisto]]ssa 16 hengen [[Luirojärvi|Luirojärven]] kämppä, jota myös Luirojärven Hilttoniksi kutsutaan.
 
1900-luvun puolivälissä [[Lapin lääni]]n autiotupatoimikunta kirjoitti aikaisemmin kirjoittamattomat kulkijan käskyt ylösmuistiin. Näissä säännöissä opastetaan tulisijan käytössä, puuhuollossa ja ennen kaikkea muiden matkaajien huomioimisessa. Etusija majoitukseen on aina väsyneemmällä ja myöhemmin tuvalle tulleella kulkijalla kuin siellä jo levänneellä matkaajalla.
 
== Kirjallisuutta ==
19 957

muokkausta