Ero sivun ”Johan Albrecht Ehrenström” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvitusta vähän uusiksi
Vähän enemmän Helsingin asemakaavasta.
Rivi 20:
Ehrenström oli yksi Kustaa III:n suosikeista, mutta ei saanut hallitsijalta paljoakaan suosionosoituksia. Vuosina 1789–1791 hän oli vt. kabinettisihteerinä mukana kuninkaan ulkomaanmatkoilla ja [[Kustaa III:n sota|Suomen sotaretkellä]], jolloin hänen erikoisuutenaan oli salakirjoituviestien avaaminen. Avustettuaan [[Gustaf Mauritz Armfelt]]ia [[Värälän rauha]]nneuvotteluissa hän sai venäläisiltä tavanmukaisen rahalahjan, jonka turvin osti Djurönäsin tilan [[Värmdö]]n saaresta läheltä Tukholmaa. Kustaa III:n jouduttua murhatuksi ja [[Gustaf Adolf Reuterholm]]in noustua [[holhoojahallitus|holhoojahallituksen]] johtoon vuonna 1792 Ehrenström erosi virastaan ja päätti vetäytyä tilalleen viettämään yksityiselämää. Seuraavan vuoden lopulla hänet kuitenkin vangittiin ja häntä syytettiin osallisuudesta vanhojen kustavilaisten "Armfeltin salaliittoon". Ehrenström, eversti [[Johan Fredrik Aminoff]] ja kreivitär Magdalena Rudenschöld olivat nimittäin käyneet kirjeenvaihtoa ulkomaille lähetetyn G. M. Armfeltin kanssa, jolloin he olivat pohtineet Reuterholmin holhoojahallituksen syrjäyttämistä. Salaliittolaiset tuomittiin vuonna 1794 kuolemaan, mutta heidät armahdettiin viime hetkellä mestauspaikalla – tunnin [[häpeäpaalu]]ssa seisomisen jälkeen – ja tuomiot muutettiin [[Elinkautinen vankeus|elinkautiseksi vankeudeksi]].<ref name="KB" /> [[In absentia|Poissaolevana]] kuolemaan tuomitun Armfeltin tuomio säilyi toistaiseksi.<ref name="Armfelt">{{Kansallisbiografia|id=2556|tekijä=Rainer Knapas|nimi=Armfelt, Gustav Mauritz (1757 - 1814)|ajankohta=30.11.2001}}</ref>
 
Rudenschöld ja Aminoff armahdettiin kokonaan jo vuoden 1796 aikana, mutta Ehrenström vain siirrettiin isänsä luo [[Vaxholman linna]]an. Hänet vapautettiin viimein vuonna 1799 ja aatelisarvonsa hän sai takaisin seuraavan vuoden kesäkuussa, itsensä Armfeltinkin jälkeen. Hän ei kuitenkaan päässyt kuningas [[Kustaa IV Aadolf]]in suosioon ja oli syrjässä julkisista toimista lukuunottamatta eräitä diplomaattitehtäviä [[Wien]]issä ja [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] vuonna 1803. Kun ei [[Ruotsin vallankaappaus 1809|vuoden 1809 vallanvaihdoksen]] jälkeenkään saanut uusia tehtäviä – pelkästään hallitusneuvoksen arvonimen – Ehrenström siirtyi 1811 Armfeltin ja Aminoffin pyynnöstä näiden tavoin [[Suomen suuriruhtinaskunta]]an ja sai sen alamaisuuden seuraavana vuonna.<ref name="KB" /> [[Haminan rauha]]n mahdollistama kahden vuoden valinta-aika oli tuolloin juuri päättymässä.<ref>Klinge 2012, s. 43.</ref>
 
==Asemakaavoittajana==
Suomessa Ehrenström sai heti ensi töikseen vuonna 1811 tehtäväkseen antaa lausunnon [[Anders Kocke]]n laatimasta Helsingin asemakaavaehdotuksesta maaherra [[Gustaf Fredrik Stjernvall]]in johtamalle jälleenrakennuskomitealle.<ref name="KB" /> KomiteallaKomitea oli perustettu keisarin käskystä aiemmin samana keväänä<ref>Klinge 2012, s. 35–36.</ref> ja sillä oli varsin vapaat kädet, sillä kaupunki ja sen aiemmat rakennukset olivat suurelta osin tuhoutuneet suuressa tulipalossa vuonna 1808.<ref name="info">Timo Tuomi: [http://primapaper.fi/helsinki-info/2012/02/primapaper/9 Ehrenströmin Helsinki] Helsinki-info 2/2012.</ref>. Ehrenströmin lausunnolla lienee ollut vaikutusta siihen, että keisari [[Aleksanteri I (Venäjä)|Aleksanteri I]] määräsi huhtikuussa 1812 käskykirjeessään Helsingin Suomen uudeksi pääkaupungiksi ja rakennettavaksi Ehrenströmin suunnitelman mukaisesti. Toisessa samanaikaisessa kirjeessä hänet määrättiin jälleenrakennustoimikunnan johtoon eroa pyytäneen Stjernvallin seuraajaksi.<ref name="KB" /> Hänellä oli näkemys eurooppalaisesta pääkaupungista, jossa kadut ovat leveitä ja aukiot avaria. Ehrenström laati nyt Helsingille uuden asemakaavan.<ref>[http://www.hel2.fi/kaumuseo/1809sivut/Ehrenstrom.htm Johan Albrecht Ehrenström (1762 - 1847)] Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 1.4.2012.</ref> Hän oli kaupunkisuunnittelijana lähinnä valistunut harrastelija, mutta oli kuitenkin hankkinut hyvät piirustustaidot nuoruudessaan linnoitusjoukkojen maastokarttojen piirtäjänä.<ref name="info" />
 
[[Tiedosto:Ehrenströmin lopullinen asemakaava.jpg|thumb|375px|Ehrenströmin suunnittelema Helsingin asemakaava, lopullinen, keisarin hyväksymä versio vuodelta 1817.]]
Kocken suunnitelma perustui kustannussyistä pääosin vuoden 1808 tulipaloa edeltäneiden katulinjojen ja palosta selvinneiden rakennusten säilyttämiseen kaupungin vanhalla alueella ja siinä hankalimmat maastonkohdat olisi jätetty rakentamatta.<ref>Klinge 2012, muttas. 40–43.</ref><ref name="info" /> Sen sijaan Ehrenströmin suunnitelmassa koko kaupunkiin oli piirretty uudet suorat kadut – jopa maastonmuodoista piittaamatta. Mittakaava oli laadittu pääkaupungin arvolle sopivaksi aiemman pikkukaupungin sijaan. Suunnitelman keskuksena oli [[Senaatintori]]n aukio, jonka ympärille keskeiset julkiset rakennukset sijoittuivat – Ehrenström otti tässä vaikutteita Tukholman [[Kustaa Aadolfin tori]]sta.<ref name="info" /> [[Ruutukaava]]ssaan hän seurasikin kustavilaisen ajan henkeä. Malli tällaiseen asemakaavaan tuli [[Antiikin Kreikka|antiikin Kreikasta]], missä pitkät suorat kadut toivat vilvoittavat merituulet kaupungin keskustaan asti.{{lähde}}
 
Ehrenström täydensi 1812 tekemäänsä suunnitelmaa vuonna 1815 ja se valmistui lopullisesti 1817.<ref>Klinge 2012, s. 41.</ref>
 
Ongelmana suunnitelman toteuttamisessa oli aluksi pätevien arkkitehtien puute, mutta vuonna 1814 saatiin saksalainen [[Carl Ludvig Engel]] komitean palvelukseen ja hän suunnittelikin sitten rakennukset Ehrenströmin kaavailemaan monumentaalikeskustaan.<ref name="KB" /> Ehrenström ja Engel muodostivat toimivan työparin.<ref name="info" />
Rivi 43 ⟶ 45:
 
== Lähteet ==
*Matti Klinge: ''Pääkaupunki: Helsinki ja Suomen valtio 1808–1863''. Otava, Helsinki 2012. ISBN 978-951-1-26235-0
*{{Kansallisbiografia|id=4497|tekijä=Markku Tyynilä|nimi=Ehrenström, Johan Albrecht (1762–1847)|ajankohta=6.9.2001}}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
*Yrjö Blomstedt: ''Johan Albrecht Ehrenström: Kustavilainen ja kaupungin rakentaja''. Helsinki 1963.
 
==Aiheesta muualla==