'''Sosiologia''' on yhteisöllisiä ryhmiä ja yhteiskuntia tutkiva [[tiede|tieteenala]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Sosiologiaa sanotaan usein yleiseksi [[yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteeksi]], ja se sisältää hyvin erilaisia tekstejä, keskusteluita ja aihepiirejä. Usein käytetty jäsennys jakaa sosiologian kolmeen alueeseen: [[yhteiskuntateoria]], [[empiirinen sosiaalitutkimus]] sekä [[aikalaisanalyysi]]. Toinen mahdollinen jäsennystapa on puhua laajempiin kokonaisuuksiin keskittyvästä [[makrososiologiasta]] ja toisaalta [[mikrososiologiasta]], jossa voidaan tutkia esimerkiksi sosiaalista vuorovaikutusta tai organisaatioiden toimintaa. Mikro- ja makrotason erotteluun liittyy myös sosiologian yksi keskeisimmistä kysymyksistä, nimittäin rakenteen ja toiminnan suhde: millä tavoin sosiaaliset rakenteet rajoittavat tai mahdollistavat yksilöiden toimintaa ja millä tavoin intentionaaliset toimijat saavat aikaan rakenteet. Toiminnan ja rakenteen lisäksi sosiologiassa on niin sanotun [[kielellinen käänne|kielellisen käänteen]] jälkeen oltu erityisen kiinnostuneista kulttuurisista ja sosiaalisesti tuotetuista merkityksistä. [[Sosiaalinen konstruktionismi]] onkin ehkä viime vuosikymmenten vaikutusvaltaisin [[paradigma]] sosiologiassa ja sosiaalitieteissä yleisemminkin.
Sosiologiaa sanotaan refleksiiviseksi tieteeksi. Se on aina osa omaa tutkimuskohdettaan (yhteiskuntaa), siitä riippuvainen ja siihen vaikuttava. Refleksiivisyys tarkoittaa sitä, että sosiologien on myös pohdittava tutkimustensa yhteiskunnallisia seurauksia sekä omaa rooliaan tulkintojen tekijöinä. Tavoitteena saattaakin olla yhteiskunnan muuttaminen tai epäkohtien [[yhteiskuntakritiikki|kritisoiminen]]. Osa sosiologian refleksiivisyyspohdintaa on keskustelu sosiologian tiedeluonteesta, esimerkiksi [[Michael Burawoy]]n erottelusta professionaaliseen sosiologiaan, yhteiskuntaa palvelevaan sosiologiaan (policy sociology), kriittiseen sosiologiaan ja [[julkinen sosiologia|julkiseen sosiologiaan]].▼
Monia sosiologisia kysymyksiä käsitellään myös muissa yhteiskuntatieteissä. Tässä mielessä ehkä sosiologialle omin tai leimallisin aihepiiri on arkielämä. Arkielämä on tuttua kenelle tahansa, minkä vuoksi tällainen sosiologia saattaa tuntua tyhjänpäiväiseltä tai ärsyttävän tungettelevalta. Ero arkitiedon ja sosiologian välillä on kuitenkin merkittävä ja se perustuu edellä mainittuihin systemaattisuuteen ja empiirisiin todistusaineistoihin, kuten [[tilasto|tilastoihin]], [[haastattelu|haastatteluihin]], havainnointeihin tai kulttuurituotteisiin. Sosiologia saattaa muuttaa yleisesti vallitsevia käsityksiä. Toisaalta yleiset käsitykset ovat keskeinen sosiologian tutkimuskohde, joten tiede ja yhteiskunta ovat näin jatkuvassa vuoropuhelussa keskenään.
▲Sosiologiaa sanotaan refleksiiviseksi tieteeksi. Se on aina osa omaa tutkimuskohdettaan (yhteiskuntaa), siitä riippuvainen ja siihen vaikuttava. Refleksiivisyys tarkoittaa sitä, että sosiologien on myös pohdittava tutkimustensa yhteiskunnallisia seurauksia sekä omaa rooliaan tulkintojen tekijöinä. Tavoitteena saattaakin olla yhteiskunnan muuttaminen tai epäkohtien [[yhteiskuntakritiikki|kritisoiminen]]. Osa sosiologian refleksiivisyyspohdintaa on keskustelu sosiologian tiedeluonteesta, esimerkiksi [[Michael Burawoy]]n erottelusta professionaaliseen sosiologiaan, yhteiskuntaa palvelevaan sosiologiaan (policy sociology), kriittiseen sosiologiaan ja [[julkinen sosiologia|julkiseen sosiologiaan]].
== Sosiologia ja muut tieteet ==
Rivi 14 ⟶ 12:
=== Biologia ja luonnontieteet ===
Sosiologian suhde [[luonnontiede|luonnontieteisiin]] on yleisesti ottaen melko samanlainen kuin muillakin humanistisilla ja yhteiskuntatieteillä. Tavallisessa luonnontieteellisessä tutkimuksessa tutkija asettuu ulkopuolisen tarkkailijan tai manipuloijan asemaan. Sosiologiassa tämä ei ole useinkaan mahdollista, sillä tutkimuskohteet ovat myös aktiivisia, intentionaalisia ja merkityksiä tuottavia ihmisiä. Luonnontieteistä [[biologia]]lla on sosiologian kanssa selkeitä liitoskohtia. Ihmisen hermoston ja aivojen toimintaa tutkiva [[neurotiede]] on tässä avainasemassa. KaikkeaEläinten eikäyttäytymisestä luonnollisestitehtyjä voi selittää ihmisbiologialla, koska ihmiskulttuuri sekä sen mahdolliset ilmenemismuodot muodostuvatjohtopäätöksiä ihmisten välille ja inhimillisestä vuorovaikutuksesta. Yhteiskunnallisten ilmiöiden biologista selittämistäkäytöksestä kutsutaan [[sosiobiologia]]ksi, ja se on herättänyt jatkuvia kiistoja yhteiskuntatieteiden sisällä. Kun biologiseen selittämiseen otetaan evoluutionäkökulma, puhutaan usein [[evoluutiopsykologia]]sta.
