Ero sivun ”Kunnallisvaalit 1992” versioiden välillä

Vaalien tulosta pidettiin yleisesti melko odotettuna. Vaalien eniten huomiota herättänyt piirre oli se, että sitoutumattomia ehdokkaita ja ryhmiä oli mukana selvästi aikaisempia vaaleja enemmän. Sitoutumattomien menestys sotki monia vakiintuneita valtakuvioita, koska heidän joukossaan oli monia entisiä poliitikkoja tai muuten tunnettuja nimiä. [[Helsinki|Helsingin]] ääniharavaksi nousi kansalaisaktivisti ja entinen Keskustan kansanedustaja, ns. [[rötösherrajahti|rötösherrajahdin]] nostattajiin aikanaan kuulunut [[Liisa Kulhia]]. [[Tampere]]ella entisen kaupunginjohtajan [[Pekka Paavola]]n (ent. SDP) mukanaan [[Tampereen kaupunginvaltuusto|valtuustoon]] vetämä sitoutumattomien ryhmä pääsi [[vaa'ankieliasema]]an sosialistien ja porvarien välillä. Valtuustoihin pääsi myös useita ns. yhden asian liikkeiden edustajia joko puolueiden listoilta tai niiden ulkopuolelta. Koko maassa äänesti ennakkoon noin 38 prosenttia kaikista äänestäneistä, mikä oli 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 1988 vaaleissa. <ref> ''Kunnallisvaalit vailla yllätyksiä.'' Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1994, s. 257–258. Helsinki: Otava, 1993.</ref>