Ero sivun ”Georg Simmel” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 20:
== Elämä ==
 
Georg Simmel syntyi [[Berliini|Berliinissä]] 1. maaliskuuta 1858<ref>Ritzer, George (2008) Sociological Theory. Seventh Edition. McGraw-Hill, New York. ISBN: 978-0-07-128406-6. s. 160</ref>. Hän oli nuorin perheen seitsemästä lapsesta<ref>Introduction to the translation." Sociology: inquiries into the construction of social forms, Volume 1. Leiden, The Netherlands: Koninklijke Brill NV. sivu. 12</ref>. Simmelin isä oli juutalaisuudesta kristinuskoon kääntynyt menestyvä liikemies, joka omisti suklaatehtaan<ref>http://socio.ch/sim/bio.htm Sociology in Switzerland, Georg Simmel: Biographic Information</ref>. Isä kuitenkin kuoli vuonna 1874 ja jätti kuollessaan jälkeensä huomattavan omaisuutensa perintönä.<ref>Helle, Horst J. 2009. "Introduction to the translation." Sociology: inquiries into the construction of social forms, Volume 1. Leiden, The Netherlands: Koninklijke Brill NV. sivu. 12</ref> Simmelin edunvalvojaksi määrättiin perheen ystävä, joka omisti musiikkia julkaisevan yrityksen<ref>http://socio.ch/sim/bio.htm</ref>.
 
Valmistuttuaan gymnaasiumista Simmel opiskeli nuorena useita eri aihepiirejä Berliinin yliopistossa, erityisesti historiaa ja filosofiaa. HänHäntä opettivatkin ajan nimekkäät akateemikot <ref>http://socio.ch/sim/bio.htm</ref>. Simmel ei kuitenkaan aina saavuttanut hyväksyntää yliopistomaailmassa. Esimerkiksi hänen ensimmäinen väitöskirjaehdotuksensa hylättiin. Professorin kerrotaan kommentoineen, että Simmeliä ei kannattaisi kannustaa jatkamaan valitsemaansa suuntaan. Simmel kuitenkin lopulta suoritti tohtorin tutkinnon filosofiasta vuonna 1881. <ref>Ritzer, George (2008) Sociological Theory. Seventh Edition. McGraw-Hill, New York. ISBN: 978-0-07-128406-6. s. 160</ref> Tutkielman otsikko oli "''The Nature of Matter According to Kant's Physical Monadology''"<ref>http://socio.ch/sim/bio.htm</ref>.
 
Opintojensa jälkeen Simmel pysyi [[Berliinin yliopisto]]ssa, jossa hän opetti vuosina 1885–1914. Hänen asemansa yliopistossa ei kuitenkaan ollut merkittävä, vaan vuosien 1885 ja 1900 välillä hän oli Privatdozentin toimessa. Tämän jälkeen hän toimi palkattomana luennoitsijana. Elantonsa Simmel sai opiskelijoiden antamista luentomaksuista. Hän kuitenkin pärjäsi asemassa hyvin, koska oli taitava luennoitsija ja maksavien opiskelijoiden suosiossa. Simmelin luennot kiinnostivat kulttuuriväestöä ja niistä tuli julkisia tapahtumia.<ref>Ritzer, George (2008) Sociological Theory. Seventh Edition. McGraw-Hill, New York. ISBN: 978-0-07-128406-6. s. 160</ref>
Rivi 28:
Simmel tunnettiin hyvin Saksan akateemisissa piireissä. Tämän lisäksi hänen työtään seurattiin myös kansainvälisesti, etenkin Yhdysvalloissa. Simmelin tutkimuksilla olikin merkittävä rooli yhdysvaltalaisen sosiologian syntymiseen<ref>Ritzer, George (2008) Sociological Theory. Seventh Edition. McGraw-Hill, New York. ISBN: 978-0-07-128406-6. s. 160-161</ref>. Simmel kirjoittikin lukuisia artikkeleita (The Metropolis and Mental Life, 1903) ja kirjoja (The Philosophy of Money, 1907)<ref>Ritzer, George (2008) Sociological Theory. Seventh Edition. McGraw-Hill, New York. ISBN: 978-0-07-128406-6. s. 160</ref>.
 
Vuonna 19001901 Simmel sai viimein virallista tunnustusta, kun hänelle annettiin 43-vuotiaana nimike Berliinin yliopistosta. Kyseessä oli kuitenkin vain kunnianimike (''Ausserordentlicher Professor'') eikä Simmel näin ollen saanut täyttä akateemista asemaa<ref>http://socio.ch/sim/bio.htm</ref>. Näin siitä huolimatta, että Simmel oli jo kuuluisa muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa<ref>http://socio.ch/sim/bio.htm</ref>. Hän yrittikin hakea useampia akateemisia virkoja, mutta nimekkäiden tukijoidensa avusta huolimatta hän ei onnistunut tässä (muun muassa [[Max Weber]] auttoi Simmeliä. <ref>Ritzer, George (2008) Sociological Theory. Seventh Edition. McGraw-Hill, New York. ISBN: 978-0-07-128406-6. s. 161</ref> Ristiriitaisesti Simmel oli jo ehtinyt julkaista kuusi kirjaa ja 70 artikkelia, jotka oli käännetty muun muassa puolaksi, ranskaksi, englanniksi ja venäjäksi<ref>http://socio.ch/sim/bio.htm</ref>.

Yksi syy Simmelin hankalalle tilanteelle oli Saksassa leviävä antisemitistinen ajattelu. Toisaalta Simmelin työskentelytyyli oli varmasti myös yksi syy. Hän julkaisi suuren osan artikkeleistaan sanomalehdissä tai aikakauslehdissä. Simmel ei siis kirjoittanut artikkeleitaan pelkästään vain akateemisesti koulutetuille sosiologeille vaan pääasiassa laajemmalle yleisölle. <ref>Ritzer, George (2008) Sociological Theory. Seventh Edition. McGraw-Hill, New York. ISBN: 978-0-07-128406-6. s. 161</ref>
 
Simmel sai professuurin lopulta vasta vanhemmalla iällä vuonna 1914 [[Strasbourgin yliopisto|Strasbourgin yliopistosta]], jossa hän toimi kuolemaansa saakka filosofian professorina. Simmel ei ollut kuitenkaan missään vaiheessa täysin tyytyväinen asemaansa Strasbourgissa, jonne hänen oli vaikea sopeutua. Simmeliä harmitti muuton myötä taakse jäänyt Berliinin intellektuelleista koostunut yleisö. <ref>Ritzer, George (2008) Sociological Theory. Seventh Edition. McGraw-Hill, New York. ISBN: 978-0-07-128406-6. s. 161</ref>