Versio 17. syyskuuta 2012 kello 20.25 muokkaa Simo Kaupinmäki (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 504 muokkausta p selvennyksiä ← Vanhempi muutos		Versio 19. syyskuuta 2012 kello 19.56 muokkaa kumoa Simo Kaupinmäki (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 504 muokkausta ELOT 743:n ja SFS 5807:n välinen ristiriita lienee syytä nostaa esiin; Jeltsinin nimen latinaistusesimerkit sopivat ehkä paremmin havainnollistamaan translitterointikäytäntöjen vaihtelevuutta kuin kyrillisten kirjainten latinaistusta Uudempi muutos →
Rivi 8: Termistö ei kuitenkaan ole täysin vakiintunutta, sillä usein transkriptiotakin kutsutaan translitteroinniksi. Toisaalta transkriptiota voidaan joskus pitää yläkäsitteenä ja translitterointia sen erikoistapauksena.<ref name="Korpela-siirtokirjoitus" /> Kahden äännekirjoitusjärjestelmän välistä siirtokirjoitusta voi olla perusteltua kutsua transkriptioksi etenkin, jos se pyrkii heijastamaan äänneasua pikemmin kuin kirjoitusasua.<ref name="Korpela-kreikka" /> Translitterointi pyrkii siis ensisijaisesti heijastamaan alkuperäistä kirjoitusasua, kun taas transkriptio heijastaa äänneasua. Ihanteellisessa translitteroinnissa kutakin alkukielen merkkiä [[Bijektio\|vastaa aina tietty kohdekielen merkki ja päinvastoin]], niin että kirjoitus voidaan palauttaa täsmälleen alkuperäiseen muotoon yksinkertaisesti toistamalla translitterointi käänteisenä. Oikean äänneasun hahmottamiseksi pitäisi kuitenkin tällöin periaatteessa ymmärtää myös, miten alkukielen [[oikeinkirjoitus]] kytkeytyy ääntämykseen. Koska kohdekielisen kirjoituksen suhde ääntämykseen voi olla aivan erilainen kuin alkukielisen kirjoituksen, translitteroinnissa päädytään usein tekemään monimutkaisia ja epätarkkoja sopimuksia kirjainten korvaamisesta. Tällöin yksittäistä kirjainta ~~voikin~~voi vastata usean kirjaimen yhdistelmä, tai yhdellä merkintätavalla voi olla useita ~~vaihtoehtoisia~~mahdollisia vastineita toisessa kirjoitusjärjestelmässä. Käytännössä siirtokirjoitus ononkin usein jonkinlainen translitteroinnin ja transkription välimuoto, joka ei ole yksiselitteisesti palautettavissa alkuperäiseen kirjoitusasuun ja joka toisaalta antaa vain ylimalkaisen kuvan alkukielisestä ääntämyksestä. Seuraavassa ~~taulukossa~~esimerkkitaulukossa on erilaisiin translitterointikaavoihin perustuvia [[Venäjä]]n entisen presidentin [[Boris Jeltsin]]in nimen kirjoitusasuja sekä täsmällisen ääntämyksen osoittava [[tarkekirjoitus]] eli [[fonetiikka\|foneettinen]] transkriptio:▼ {\| border="0 ~~cellspacing=0~~" cellpadding="4" style="border: 1px solid #999; margin:1 0.5em 0;auto"▼ \|-▼ \| [[Venäjän kieli\|Venäläinen]] nimi kyrillisin kirjaimin▼ \| Борис \|\| Николаевич \|\| Ельцин▼ \|-▼ \| Kansainvälinen translitterointi ([[ISO 9]])▼ \| Boris \|\| Nikolaevič \|\| Elʹcin▼ \|-▼ \|style="padding-right: 1.5em"\| [[Suomen kieli\|Suomalainen]] siirtokirjoitus ([[SFS 4900]])▼ \| Boris \|\| Nikolajevitš \|\| Jeltsin▼ \|-▼ \| [[Ruotsin kieli\|Ruotsalainen]] siirtokirjoitus▼ \| Boris \|\| Nikolajevitj \|\| Jeltsin▼ \|-▼ \| [[Englannin kieli\|Englantilainen]] siirtokirjoitus▼ \| Boris \|\| Nikolayevich \|\| Yeltsin▼ \|-▼ \| [[Ranskan kieli\|Ranskalainen]] siirtokirjoitus▼ \| Boris \|\| Nikolaïevitch \|\| Ieltsine▼ \|-▼ \| [[Saksan kieli\|Saksalainen]] siirtokirjoitus▼ \| Boris \|\| Nikolajewitsch \|\| Jelzin▼ \|-▼ \| Foneettinen transkriptio ([[IPA]])▼ \| {{IPA\|[bɐˈrʲis}} \|\| {{IPA\|nʲɪkɐˈlaɪvʲɪtɕ}} \|\| {{IPA\|ˈjelʲtsɨn]}}▼ \|-▼ \|}▼ == Lähikäsitteitä == Rivi 24 ⟶ 54: ==== Kyrillinen kirjaimisto ==== [[Kyrillinen kirjaimisto\|Kyrillisiä kirjaimia]] translitteroitaessa on Suomessa pyritty noudattamaan omaa yhtenäistä käytäntöä 1800-luvun lopulta lähtien. [[Suomen Standardisoimisliitto\|Suomen Standardisoimisliiton]] määrittämä kansallinen standardi [[SFS 4900]] eroaa sekä [[YK]]:n suosittamasta kansainvälisestä [[ISO]] 9]] -standardista että [[englannin kieli\|englanninkielisissä]] maissa noudatettavista käytännöistä. Esimerkiksi [[venäjän kieli\|venäjänkielinen]] nimi [[Leo Tolstoi\|Толстой]] translitteroidaan suomalaisten sääntöjen mukaan ''Tolstoi'', ISO 9:n mukaan ''Tolstoj'' ja englanniksi yleisimmin ''Tolstoy''. Usein translitterointi otetaan sellaisenaan englanninkielisestä tekstistä, ja tällöin päädytään lähes aina virheelliseen suomenkieliseen asuun. Muutamiin merkittäviin historiallisiin nimiin on suomen kielessä vakiintunut kirjoitusasu, joka ei noudata translitterointistandardia. Sellaisia ovat muun muassa Leo (ven. Лев ''Lev'') [[Leo Tolstoi\|Tolstoi]] ja Josif (ven. Иосиф ''Iosif'') [[Josif Stalin\|Stalin]]. Venäjän ulkomaanpasseihin nimet kirjoitettiin ennen ranskankielisen, mutta nykyisin englanninkielisen translitteroinnin mukaisesti. Jos kyrillisin aakkosin kirjoitetun nimen haltija muuttaa ulkomaille, hän yleensä omaksuu paikallisen tavan mukaisen kirjoitusasun. Historialliset nimet eivät aina tällä tavoin muutu, vaan ne kirjoitetaan yhä kansallisen translitterointikaavan mukaisesti: [[Sergei Rahmaninov]] (ei ”Sergei Rachmaninoff”). Horjuvuutta esiintyy muun muassa seuraavissa nimissä: [[Igor Stravinski]] ~ Igor Stravinsky, [[Vatslav Nižinski]] ~ Vaslav Nijinsky, [[Maksim Šostakovitš]] ~ Maxim Shostakovich, [[Bella Davidovitš]] ~ Bella Davidovich. ▲Seuraavassa taulukossa on erilaisiin translitterointikaavoihin perustuvia [[Venäjä]]n entisen presidentin [[Boris Jeltsin]]in nimen kirjoitusasuja sekä täsmällisen ääntämyksen osoittava [[tarkekirjoitus]] eli [[fonetiikka\|foneettinen]] transkriptio: ▲{\| border=0 cellspacing=0 cellpadding=4 style="border:1px solid #999; margin:1.5em 0;" ▲\|- ▲\| [[Venäjän kieli\|Venäläinen]] nimi kyrillisin kirjaimin ▲\| Борис Николаевич Ельцин ▲\|- ▲\| Kansainvälinen translitterointi (ISO 9) ▲\| Boris Nikolaevič Elʹcin ▲\|- ▲\| [[Suomen kieli\|Suomalainen]] siirtokirjoitus (SFS 4900) ▲\| Boris Nikolajevitš Jeltsin ▲\|- ▲\| [[Ruotsin kieli\|Ruotsalainen]] siirtokirjoitus ▲\| Boris Nikolajevitj Jeltsin ▲\|- ▲\| [[Englannin kieli\|Englantilainen]] siirtokirjoitus ▲\| Boris Nikolayevich Yeltsin ▲\|- ▲\| [[Saksan kieli\|Saksalainen]] siirtokirjoitus ▲\| Boris Nikolajewitsch Jelzin ▲\|- ▲\| [[Ranskan kieli\|Ranskalainen]] siirtokirjoitus ▲\| Boris Nikolaïevitch Ieltsine ▲\|- ▲\| Foneettinen transkriptio ([[IPA]]) ▲\| {{IPA\|[bɐˈrʲis nʲɪkɐˈlaɪvʲɪtɕ ˈjelʲtsɨn]}} ▲\|- ▲\|} Kyrillisen kirjaimiston siirtokirjoituksessa on jonkin verran myös lähdekielestä riippuvia eroja, joten asianmukainen translitterointi on syytä tarkistaa kunkin kielen kohdalla erikseen: * [[~~bulgarian~~Bulgarian translitterointi\|bulgaria]] * [[~~makedonian~~Makedonian translitterointi\|makedonia]] * [[Serbian kieli#Taulukko\|~~serbian~~serbia]] * [[Ukrainan translitterointi\|ukraina]] * [[~~ukrainan~~Valkovenäjän translitterointi\|valkovenäjä]] * [[~~valkovenäjän~~Venäjän translitterointi\|venäjä]]. * [[venäjän translitterointi]]. ==== Kreikan kieli ==== [[Kreikan kieli\|Kreikan kielen]] siirtokirjoituksessa noudatetaan suomenkielisissä teksteissä pääsääntöisesti standardia [[SFS 5807]] (joka pohjautuu saksalaiseen standardiin DIN 31 634 ja osin eroaa kansainvälisestä standardista [[ISO 843]]). Se sisältää nykykreikan transkribointisääntöjen lisäksi translitterointisäännöt etenkin [[muinaiskreikka]]a varten ~~ja eroaa osin kansainvälisestä standardista [[ISO 843]]~~.<ref name="Korpela-kreikka" /> ~~Kreikkalaiset ''paikannimet'' suositellaan tosin kohdekielestä riippumatta nykyään latinaistettaviksi kreikkalaisen standardin [[ELOT 743]] mukaisesti.<ref name="Granqvist"/><ref name="ELOT 743"/>~~ Kansainväliseen yhtenäistämiseen vedoten [[Kotimaisten kielten keskus]] on suositellut latinaistamaan kreikkalaiset ''paikannimet'' kreikkalaisen standardin [[ELOT 743]] mukaisesti. Tätä suositusta noudatettaessa paikannimien latinaistus osin poikkeaa suomen äänne- ja oikeinkirjoitusjärjestelmään mukautetusta transkriboinnista.<ref name="Granqvist"/><ref name="ELOT 743"/> ==== Arabian kieli ==== [[Arabian kieli\|Arabian kielen]] translitteraation suomalainen standardi on [[SFS 5755]]. Sitä ei kuitenkaan usein noudateta, koska nimet haetaan ulkomaalaisista tiedotusvälineistä. Niinpä esiintyy runsaasti vaihtelua ja horjuvuutta, eikä sanojen ääntöasu käy yksikäsitteisesti ilmi, esimerkiksi ''džihād'' ~ ''jihad''. ==== Muita kirjaimistoja ==== Rivi 117 ⟶ 119: {{Viitteet\|viitteet= <ref name="ELOT 743">{{Verkkoviite \| Osoite = http://kaino.kotus.fi/kreikanpaikannimet/index.php?s=muuntotaulukko \| Nimeke = Kreikan paikannimet: muuntotaulukko \| Julkaisija = ~~Kotus~~Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 17.9.2012 }}</ref> <ref name="Granqvist">{{Verkkoviite \| Osoite = http://kaino.kotus.fi/kreikanpaikannimet/index.php?s=latinaistus \| Nimeke = Kreikan paikannimet: latinaistus \| Selite = Artikkeli on julkaistu lähes sellaisenaan [[Kielikello]]n numerossa 2/2011. \| Tekijä = Kimmo Granqvist ja Sirkka Paikkala \| Julkaisija = ~~Kotus~~Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 17.9.2012 }}</ref> <ref name="Itkonen">{{Kirjaviite \| Tekijä = Terho Itkonen; tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies \| Nimeke = Uusi kieliopas \| Vuosi = 2002 \| Sivu = 45–46 \| Selite = 2. painos \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Tammi \| Tunniste = ISBN 951-31-1716-2 \| Viitattu = 24.10.2010 }}</ref> <ref name="Kielitoimiston sanakirja">~~{{Kirjaviite \| Nimeke =~~ ''Kielitoimiston sanakirja ~~\| Selite =~~'' → latinaistaa: ”Erik. siirtää kirjoitusasu latinalaiseen ~~kirjaimistoon” \| Julkaisija =~~kirjaimistoon.” Kotimaisten kielten keskus. ~~\| www =~~ [https://www.kielikone.fi/fi/tuotesivu/?intProductID=482 \|Saatavilla ~~www-teksti = Saatavilla~~myös erikseen tilattavana verkkopalveluna] ~~\| Viitattu =~~(viitattu 17.9.2012 }}).</ref> <ref name="Korpela-kreikka">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kreikka.html8 \| Nimeke = Nykykreikan ääntämys sekä kreikan translitterointi ja transkriptio \| Tekijä = Jukka Korpela \| Ajankohta = 2001–2010 \| Viitattu = 24.10.2010 }}</ref>

Ero sivun ”Siirtokirjoitus” versioiden välillä