Ero sivun ”Puistokatu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 15:
 
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Suomeen tuli eurooppalaiseen tapaan kaavoitusmalleja, joissa puistokaduilla ja bulevardeilla oli merkittävä osa, vaikka loppujen lopuksi kovinkaan montaa eurooppalaisten esikuvien mukaisia puistokatuja ei Suomesta löydy.<ref name="suunnitteluopas140" /> [[Helsinki|Helsingin]] kaduista bulevardeja edustavat [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardi]] ja Huopalahdentie, esplanadeja [[Esplanadin puisto|Esplanadi]], Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] puistotie, Koskelantie, [[Mäkelänkatu]] ja [[Mechelininkatu]], ja avenyitä puolestaan Pohjoiskaari sekä Tallbergin puistotie [[Lauttasaari|Lauttasaaressa]]. Myös [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintien]] eteläosa, entinen Heikinkatu on aikaisemmin ollut esplanadityyppinen puistokatu: sen keskellä oli puuriveillä reunustettu puistokäytävä, mutta 1930-luvulla autoistumisen seurauksena päätettiin keskimmäiset puurivit poistaa ja puita siirrettiin muualle.<ref>Junttila & Koivistoinen 2002, s. 133.</ref>
 
[[Tampere]]ella keskustan tärkein pohjoiseteläsuuntainen väylä [[Hämeenpuisto]] on tunnettu nimellä Esplanadi, ja on edelleen selvästi esplanadityyppinen katu.
 
[[Pori]]n keskustan [[ruutukaava]]-alueen "koordinaattiakseleina" toimii neljä esplanadia: Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Eteläpuistot. [[Kuopio]]ssa taasen on kaksi varsinaista puistokatua, jotka ovat Puistokatu ja [[Pyörönkaari]].