Ero sivun ”Elsa Turakainen” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Drefer (keskustelu | muokkaukset)
Uusia kappaleita annetuista lähteistä.
EmzQh (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 13:
Vuonna 1937 Turakainen aloitti työnsä Helsingin Kansanteatterissa, mistä hän jäi eläkkeelle vuonna 1974. Tuona ajanjaksona teatterin nimi vaihtui Helsingin Kaupunginteatteriksi. Pääkaupunkilaisteatterissa Turakaisella oli pääosat muun muassa [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] näytelmissä ''Justiina'' ja ''[[Vihreä kulta]]''. Näytelmässä ''[[Tulitikkuja lainaamassa]]'' hän tulkitsi Ihalaisen emännän osan. Lisäksi Turakaisen taiteellisiin saavutuksiin lukeutuivat kuningatar näytelmässä ''Hamlet'' ja rouva Markurell, jota on luonnehdittu yhdeksi hänen parhaista suorituksistaan. Komediassa ''Ruma Elsa'' hän teki onnistuneen tulkinnan lemmenkipeästä professorin leskestä vastanäyttelijänään [[Arvo Lehesmaa]].<ref name="VKN94"/>
 
[[Tragedia|Tragediennena]] Turakainen saavutti voiton muun muassa [[Franz Grillparzer]]in runomuotoisessa näytelmässä ''Meren ja lemmen aallot'', jossa hän tulkitsi maallisen ja taivaallisen välissä taisteluaan käyvää papitar Heroa. [[August Strindberg]]in ''Aavesonaatissa'' Turakainen näytteli muumiota ja [[Lauri Kokkonen|Lauri Kokkosen]] näytelmässä ''Laahus'' hän puolestaan tulkitsi kukkakauppiaan roolin. Niskavuoren Loviisaa Turakainen näytteli näytelmissä ''[[Niskavuoren Heta]]'' ja ''[[Entäs nyt, Niskavuori]]''.
 
Turakaisen näyttämötehtäviä olivat edellä mainittujen ohella muun muassa<ref name="TMMT237"/><ref>Teatterin maailma 1965, sivut 391 ja 392</ref>: