Ero sivun ”Kyrönjoki” versioiden välillä

22 merkkiä lisätty ,  14 vuotta sitten
p
w
p (Kuvaa vähän suuremmaksi)
p (w)
'''Kyrönjoki''' on [[Etelä-Pohjanmaa]]n suurin joki. Kolmasosa joen [[Valunta|valuma-alueesta]] on peltoa, viidesosa suota ja kaksi viidesosaa metsää. Kyrönjoen viljelylakeudet on valittu yhdeksi Suomen [[Kansallismaisema|kansallismaisemista]]. Kyrönjoen valuma-alueeseen kuuluu osittain tai kokonaan 23 kuntaa, joista suurimmat ovat [[Vähäkyrö]], [[Isokyrö]], [[Ylistaro]], [[Ilmajoki]], [[Seinäjoki]], [[Kurikka]], [[Kauhajoki]] ja [[Jalasjärvi]]. Suurimmissa kunnissa asuu yhteensä n. 100 000 ihmistä. [[Vaasa]]n kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoesta. Lisäksi joen vesistöalueella on muutamia vesivoimalaitoksia.
 
Kyrönjoella on kolme suurta latvahaaraa, [[Seinäjoki (joki)|Seinäjoki]], Jalasjoki ja Kauhajoki. Kyrönjoen pääuoma alkaa Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta, ja virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Ylistaron, Isonkyrön, Vähänkyrön ja [[Mustasaari|Mustasaaren]] kautta [[Perämeri|Perämeren]] [[Vassorfjärden]]iin Vaasan pohjoispuolella. Kyröjoen suurin pituus on n. 200 km. Kyröjoen vesistöalueen pinta-ala on 492 297 hehtaaria.
 
Kyrönjoen vesistöalue on pääosin metsää, peltoa ja suota. Peltovaltaisia valuma-alueita on alavilla jokilaaksojen alueilla, kuten Ilmajoella. Jokiuomasta kauempana on [[moreeni]]pohjaista metsää. Kyrönjoen vedenjakaja-alueet ovat soisia. Soiden raivaus sekä soiden ja metsien ojitukset ovat äärevöittäneet Kyrönjoen virtaamavaihteluita, sillä vesi ei viivy ojitetuilla alueilla. Kesäisin kuivana aikana veden virtaama on pieni ja veden viipymä on pitkä. Tuona aikana veden ravinteet aiheuttavat voimakasta rehevöitymistä.
261

muokkausta