Ero sivun ”Tiede” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tiede}}
{{Tämä artikkeli|käsittelee tiedettä yleisesti. [[Tiede (lehti)|Tiede]] on myös aikakauslehti.}}
'''Tiede''' tarkoittaa [[todellisuus|todellisuuden]] ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua [[tieto]]jen jäsentynyttä kokonaisuutta.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref><ref name="Halonen-1">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/Luento01.htm | Tekijä=Halonen, Ilpo | Nimeke=Tieteen tuntomerkit | Julkaisu=Johdatus tieteenfilosofiaan | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Filosofian laitos | Ajankohta=2009}}</ref> Tieteellinen tutkimus on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa, mutta myös aikaisemman tieteellisen tiedon päälle rakentamista sekä selitysten ja ennustusten todentamista. Tieteen tarkoituksena on kertoa ympäröivästä maailmasta varmoja totuuksia
Tieteet pohjautuvat [[tieteenfilosofia]]ssa kehittyneeseen [[empirismi|empiristiseen]] ajattelusuuntaan joka painottaa reaalimaailman havaintoja ja kokeita vastakohtana [[intuitio]]lle ja niin sanotulle ''musta tuntuu'' -ajattelulle, joiden molempien perustuvuus todellisuuteen voi olla kyseenalainen. Tieteissä kerätään todistusaineistoa. [[Tieteellinen menetelmä]] pyrkii olemaan objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava.<ref>Haaparanta–Niiniluoto 1986: 7, 14.</ref> Tieteellisessä menetelmässä [[hypoteesi]]t ja [[teoria]]t täytyy osoittaa tosiksi reaalimaailmassa, eikä tieteessä saisi tukeutua vain ''a priori'' -ajatteluun. Tieteissä teoria ja reaalimaailma ovat jatkuvassa kanssakäymisessä keskenään samalla tavalla kuin ihmisten käyttämä kieli ja ympäröivä todellisuus ovat vastaavasti kanssakäymisessä keskenään. Tieteissä pidettyjen totuuksien kyseenalaistaminen on keskeistä. Tieteellinen tutkimus perustuu pääsääntöisesti muiden aikaisempiin tutkimustuloksiin, mikä tarkoittaa [[lähde|lähteiden]] käyttöä tutkimustyössä.
Osaa tieteistä sovelletaan käytäntöön yhteiskunnassa joko sellaisenaan tai monitieteisten [[soveltava tiede|soveltavien tieteiden]] avulla, mutta suurella osalla tieteistä ei ole varsinaisia käytännön sovelluksia, vaan niiden tarkoituksena on vain auttaa ymmärtämään ilmiöitä. Suuri osa tieteistä ovat kuvailevia eli deskriptiivisiä. Tieteet jaotellaan reaalitieteisiin ja käsitteellisiin tieteisiin. Reaalitieteet jaetaan edelleen tavallisesti [[luonnontiede|luonnontieteisiin]] ja [[humanistinen tiede|humanistisiin tieteisiin]]. Käsitteellisiin tieteisiin kuuluvat [[matematiikka]] ja [[logiikka]]. Tieteenalat liittyvät läheisesti luonnontieteiden ja humanististen tieteiden sisällä toisiinsa, ja monissa tieteissä tarvitaan muiden läheisten tieteiden perustietoja. Esimerkiksi kemian ja fysiikan perustiedot ovat hyödyksi kaikissa luonnontieteissä. Lisäksi matematiikkaa hyödynnetään oikeastaan kaikissa luonnontieteissä. Kaikki tieteenalat ovat jakautuneet alun perin [[filosofia]]sta ja ne ovat edelleen jakautuneet ja jakautuvat edelleen erillisiksi tieteenaloiksi kun tieteellisen tiedon määrä ja tutkimusalueet kasvavat lukumääräisesti.
== Yleistä ==
| |||