Ero sivun ”Majdanekin keskitysleiri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Vapautus: X:n toimesta ei ole kovin hyvää suomea
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Parantelua
Rivi 3:
 
== Perustaminen ==
Kun [[Operaatiooperaatio Barbarossa]]n aloittamisesta oli kulunut kuukausi, [[Reichsführer-SS|SS:n johtaja]] [[Heinrich Himmler]] käski käydessään Itä-Puolassa 21.7. heinäkuuta 1941 seudulle perustettavaksi 50 000 vangin keskitysleirin. Tämän seurauksena alueen johtaja, [[SS-Brigadeführer]] [[Odilo Globocnik]] määräsi leirin rakennettavaksi [[Lublin]]in lähistölle, josta varattiin 270 hehtaarin syrjäinen alue. Rakennustyö alkoi syksyllä 1941 ja sen suorittivat puolalaiset [[juutalaiset]] ja neuvostoliittolaiset[[neuvostoliitto]]laiset [[sotavanki|sotavangit]].
 
Vuoden 1942 alussa leirin suunniteltua kapasiteettia suurennettiin mahduttamaan 250 000 vankia. Vuosina 1941–1944 leiriin rakennettiin 230 eli viidennes suunnitelluista rakennuksista mm.muun kaasukammiotmuassa [[kaasukammio]]t ja krematorio, kaksinkertaiset [[piikkilanka]]-aidat, sähköaidat ja vartiotornit. [[Itärintama (toinen maailmansota)|Itärintaman]] vastoinkäymisten ja kuljetusongelmien vuoksi rakentaminen keskeytyi.
Kun [[Operaatio Barbarossa]]n aloittamisesta oli kulunut kuukausi [[Reichsführer-SS|SS:n johtaja]] [[Heinrich Himmler]] käski käydessään Itä-Puolassa 21.7.1941 seudulle perustettavaksi 50 000 vangin keskitysleirin. Tämän seurauksena alueen johtaja, [[SS-Brigadeführer]] [[Odilo Globocnik]] määräsi leirin rakennettavaksi [[Lublin]]in lähistölle, josta varattiin 270 hehtaarin syrjäinen alue. Rakennustyö alkoi syksyllä 1941 ja sen suorittivat puolalaiset juutalaiset ja neuvostoliittolaiset sotavangit.
 
Vuoden 1942 alussa leirin suunniteltua kapasiteettia suurennettiin mahduttamaan 250 000 vankia. Vuosina 1941–1944 leiriin rakennettiin 230 eli viidennes suunnitelluista rakennuksista mm. kaasukammiot ja krematorio, kaksinkertaiset piikkilanka-aidat, sähköaidat ja vartiotornit. [[Itärintama (toinen maailmansota)|Itärintaman]] vastoinkäymisten ja kuljetusongelmien vuoksi rakentaminen keskeytyi.
[[Kuva:Majdanek - enterace.jpg|thumb|220px|Maidanekin sisäänkäynti. Vasen tarkoitti elämää, oikea kuolemaa. Vain oikeassa rakennuksessa on kaasukammioita.]]
 
== Vartijat ==
Hallinnollisesti Maidanek oli muiden keskitysleirien tavoin [[SS]]|SS:n]], ja erityisesti valtion turvallisuusviraston [[RSHA]]|RSHA:n]] ja talous- ja hallintoviraston [[Wirtschaftsverwaltungshauptamt|WVHA]]:n]] alaisena.
 
Leirin ensimmäinen komendantti oli [[SS-Standartenführer]] [[Karl Otto Koch]], joka oli toiminut samanlaisissa tehtävissä [[Buchenwald]]issa 1937–1941. Vuotta myöhemmin hänen tilalleen tuli [[Ravensbrückin keskitysleiri]]n entinen komendantti [[SS-Obersturmführer]] [[Max Kögel]]. Seuraavat olivat [[SS-Sturmbannführer]] [[Hermann Florstedt]] ja Obersturmführer [[Martin Weiss]]. Leirin viimeinen komendantti oli [[Auschwitz]]ista siirron saanut [[SS-Obersturmbannführer]] [[Arthur Liebenhenschel]]. Heidän alaisiaan SS-miehiä oli n.noin 12001 200. Naisia ja lapsia varten oli olemassa erillinen leiri Maidanekin yhteydessä. Sitä johti Ravensbrückistä siirretty [[Oberaufseherin]] [[Else Erich]].
Hallinnollisesti Maidanek oli muiden keskitysleirien tavoin [[SS]]:n, ja erityisesti valtion turvallisuusviraston [[RSHA]]:n ja talous- ja hallintoviraston [[Wirtschaftsverwaltungshauptamt|WVHA]]:n alaisena.
 
Leirin ensimmäinen komendantti oli [[SS-Standartenführer]] [[Karl Otto Koch]], joka oli toiminut samanlaisissa tehtävissä [[Buchenwald]]issa 1937–1941. Vuotta myöhemmin hänen tilalleen tuli [[Ravensbrückin keskitysleiri]]n entinen komendantti [[SS-Obersturmführer]] [[Max Kögel]]. Seuraavat olivat [[SS-Sturmbannführer]] [[Hermann Florstedt]] ja Obersturmführer [[Martin Weiss]]. Leirin viimeinen komendantti oli [[Auschwitz]]ista siirron saanut [[SS-Obersturmbannführer]] [[Arthur Liebenhenschel]]. Heidän alaisiaan SS-miehiä oli n. 1200. Naisia ja lapsia varten oli olemassa erillinen leiri Maidanekin yhteydessä. Sitä johti Ravensbrückistä siirretty [[Oberaufseherin]] [[Else Erich]].
 
== Vangit ==
Ensimmäiset vangit olivat [[neuvostoliitto]]laisianeuvostoliittolaisia sotavankeja sekä [[Buchenwald]]ista, [[Oranienburg]]ista tai [[Auschwitz]]ista siirrettyjä vankeja, ja Lublinin ja sen ympäristön [[juutalaiset|juutalaisia]]. Myöhemmin sinne tuotiin yhteistyöhaluttomia puolalaisia sekä juutalaisia Tšekkoslovakiasta, Ranskasta, Belgiasta, Hollannista, Kreikasta, Saksasta ja Unkarista. ValkovenäjältäValko-Venäjältä ja Ukrainasta tuotiin [[Einsatzgruppen]]-joukkojen keräämiä naisia ja lapsia. [[Varsovan ghetto|Varsovan]] ja [[Bialystok]]in [[ghetto]]jen asujaimiston rippeet vietiin Maidanekiin. Kaikkiaan leirillä oli vankeja yli 50 kansallisuudesta, eniten puolalaisia, sitten Puolan ja muiden maiden juutalaisia, venäläisiä, valkovenäläisiä ja ukrainalaisia.
 
Osa leirille tuoduista murhattiin heti [[hiilimonoksidi]]lla tai [[Zyklon B]] -kaasulla tai ammuttiin. Vahvimmat säästettiin [[orja|orjiksi]]. 3. marraskuuta 1943 18 400 ihmistä ammuttiin Maidanekin krematorion läheiseen ojaan. On arvioitu, että Maidanekissä murhattiin 360 000 ihmistä nälkiinnyttämällä, kylmään, tappavaan työhön ja teloittamalla. Leiriltä pakeni onnistuneesti n.noin 250 vankia ja ehkä 300 onnistui pakenemaan siirrettäessä muille leireille.
Ensimmäiset vangit olivat [[neuvostoliitto]]laisia sotavankeja sekä [[Buchenwald]]ista, [[Oranienburg]]ista tai [[Auschwitz]]ista siirrettyjä vankeja, ja Lublinin ja sen ympäristön [[juutalaiset|juutalaisia]]. Myöhemmin sinne tuotiin yhteistyöhaluttomia puolalaisia sekä juutalaisia Tšekkoslovakiasta, Ranskasta, Belgiasta, Hollannista, Kreikasta, Saksasta ja Unkarista. Valkovenäjältä ja Ukrainasta tuotiin [[Einsatzgruppen]]-joukkojen keräämiä naisia ja lapsia. [[Varsovan ghetto|Varsovan]] ja [[Bialystok]]in [[ghetto]]jen asujaimiston rippeet vietiin Maidanekiin. Kaikkiaan leirillä oli vankeja yli 50 kansallisuudesta, eniten puolalaisia, sitten Puolan ja muiden maiden juutalaisia, venäläisiä, valkovenäläisiä ja ukrainalaisia.
 
Osa leirille tuoduista murhattiin heti [[hiilimonoksidi]]lla tai [[Zyklon B]] -kaasulla tai ammuttiin. Vahvimmat säästettiin [[orja|orjiksi]]. 3. marraskuuta 1943 18 400 ihmistä ammuttiin Maidanekin krematorion läheiseen ojaan. On arvioitu, että Maidanekissä murhattiin 360 000 ihmistä nälkiinnyttämällä, kylmään, tappavaan työhön ja teloittamalla. Leiriltä pakeni onnistuneesti n. 250 vankia ja ehkä 300 onnistui pakenemaan siirrettäessä muille leireille.
 
== Vapautus ==
 
[[Puna-armeija]] vapautti leirin 24. heinäkuuta 1944.
 
Leiriä yritettiin tuhota venäläisten lähestyessä. Yritys sammui omaan mahdottomuuteensa: suurin osa vangeista oli edelleen leirillä eikä edes vaate- ja hiusvarastoja onnistuttu tuhoamaan ennen antautumista. [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäläiset]] saivat kiinni ja teloittivat välittömästi kuusi alempaa vartijaa, mutta leirin ylin johto pääsi pakoon.
 
Kirjallisuudessa on polemisoitu runsaasti leirinjohdon suunnitelmista kaiken tuhoamisesta ja vankien evakuoinnista tai tuhoamisesta ennen venäläisten saapumista. Yhteenvetona voi mainita, että noiden vahvasti todellisuuteen pohjautuvien arvioiden mukaan suunnitelman toteutus olisi vaatinut vähimmillään noin 24 päivää: vankeja oli noin neljäkymmentä tuhatta, ja uuneissa pystyttiin polttamaan vain kaksituhatta vuorokaudessa. Pois kuljettaminen rautateitse ei onnistuisi, koska kuljetusupseeri ilmoitti että maksimimäärä käytettävissä vaunuja olisi neljäkymmentä – hyvä jos niinkään monta, siis nelisen tuhatta vankia maksimissaan olisi viety näin pois. Marssitusta ei enemmistö vangeista olisi kestänyt ja uudeksi ongelmaksi olisivat tulleet marsseilla kuolleet – kun perusajatus oli kaiken salaaminen.