Avaa päävalikko

Muutokset

24 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
Fixiä
| yritysmuoto = [[valtionyhtiö]]
| lajityyppi =
| perustettu = [[1854]]
| toimitusjohtaja = [[Einar Enger]]
| kotipaikka = [[Norja]]
| toimiala = [[rautatieliikenne]]
| tuotteet =
| liikevaihto = {{nousua}} 589 [[miljoona|milj.]] [[norjan kruunu|NOK]] ([[2005]])
| liikevoitto = {{nousua}} 328 milj. NOK (2006)
| nettotulo =
| huomautukset =
}}
'''Norges Statsbaner''', tutummin '''NSB''' eli Norjan valtionrautatiet on norjalainen rautieyhtiö. NSB on [[VR]]|VR:n]] tapaan valtio-omisteinen yhtiö ja [[Norja]]n suurin henkilöliikenteeseen keskittynyt rautieyhtiö. Rahtiliikenne on erotettu omaksi yhtiökseen.
 
== Historia ==
===1854 - 18831854–1883===
Norjan ensimmäinen rautatielinja, [[Hovedbanen]], välillä [[Oslo]]-[[Eidsvoll]] avattiin 1.9. syyskuuta 1854. Tämä 68 [[kilometri]]äkilometriä pitkä linja päätyi [[Mjøsa]]-järven luo, josta [[höyrylaiva]]t jatkoivat [[Lillehammer]]iin. Rautatien rakensivat brittiläiset insinöörit, mutta rahoitus tuli brittiläisiltä investoijilta ja Norjan valtiolta. Linjan hinnaksi tuli 2kaksi miljoonaa [[speciedaler]]ia, mutta linjaan investointi oli kannattavaa, sillä se oli tuottoisa vilkkaan puutavaraliikenteensä ansiosta. Linjasta olikin valtava hyöty Norjan kukoistavalle puuteollisuudelle. Tämän, kuten myös myöhempien rautielinjojen, varrelle rakennettiin [[lennätin]]linja.
 
Seuraavaksi rakennettu rautatielinja oli ensimmäinen valtio-omisteinen rautatielinja. 23.6. kesäkuuta 1862 Hamar-Grundsetbanen avattiin. Sitä seurasi lokakuun 3. päivälokakuuta avattu [[Kongsvingerbanen]], joka mahdollisti Norjan rautateiden yhdistymisen Ruotsin rautateiden kanssa. Uusia linjoja avattiin seuraavina vuosina ahkerasti.
 
=== 1945 - 19701945–1970 ===
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen rautatielinjaston laajeneminen käytännöllisesti katsoen lakkasi täysin [[Nordlandsbanen]]in rakentamista lukuun ottamatta. Vuonna [[1952]] Norjan päättäjät päättivät, että 50 % rautatielinjaston pituudesta, joissa kulki 80 % liikenteestä, sähköstettäisiin 15 kV [[vaihtovirta|vaihtovirralla]] ja jäljelle jäävällä alueella liikennöitäisiin dieseljunilla. Sähköistys saatiin suoritettua loppuun vuoteen 1970 mennessä.
 
Operoidakseen modernisoidulla rataverkolla, NSB päätti hankkia uusia vetureita. Dieseljunia vetämään hankittiin [[NSB Di 3]] ja sähköjunia [[NSB El 11]].
 
=== 1970 - 19951970–1995 ===
Vuosikymmenien suunnittelun ja rakentamisen jälkeen saatiin vuonna 1980 avattua [[Oslotunnelen]]. Se mahdollisti lännestä tulevien junien pääsyn [[Oslon keskusrautatieasema]]lle. Suurinta mullistusta tunneli tarkoitti Oslon lähijunaliikenteelle, sillä se salli junien operoida Oslon kummallakin puolella.
 
=== 1996 -1996– ===
1.12. joulukuuta 1996 NSB koki suurimman muutoksensa koko 1900-luvulla, kun se jaettiin kolmeen osaan.
 
[[Image:Flytoget Oslo S.jpg|thumb|right|[[BM71]]-sarjan juna Oslossa.]]
23 005

muokkausta