Ero sivun ”Tutkijaliitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 15:
Tutkijaliiton lähes 40-vuotinen historia on ollut hyvin polveileva ja heijastanut osaltaan yhteiskunnallisen teorian ja keskustelun ajankohtaisia muutoksia sekä samalla muuttuvia näkemyksiä tieteen ja yhteiskunnan suhteista. Kimmo Lind on käsitellyt tuota historiaa 70 ja 80-luvun osalta teoksessaan ''Radikalismista aikalaisanalyysiin: Tutkijaliiton kehitys 1970-luvulta 1990-luvulle''.
Tutkijaliiton alkutaival sijoittuu 1970-luvun akateemiseen vasemmistolaiseen opiskelijaliikehdintään. Perustava kokous järjestettiin [[Sosialistinen opiskelijaliitto|Sosialistisen opiskelijaliiton]] aloitteesta 18. tammikuuta 1976. Järjestö teki alkuvuosina yhteistyötä [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] oppositioon kiinnittyneen "[[Taistolaisuus|taistolaisen]]" opiskelijaliikkeen kanssa. Lindin mukaan se "jatkoi puoluepoliittisen opiskelijalinjan konseptiota suhteellisen suoraan ja kritiikittömästi aina 1970-luvun lopulle asti."<ref>Lind 1998, s. 22-23,38.</ref> Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli [[Seppo Toiviainen]]. 1970-luvulla liiton toiminta olikin laajinta ja sen jäsenmäärä historiansa suurin. Tulloin liiton toiminnassa oli mukana myös luonnontieteilijöitä. Liitto julkaisi monitieteellisesti, mutta kuitenkin pääosin "marxilaisesti" suuntautunutta tutkimusta ja kävi keskusteluja marxilaisesta teoriasta.<ref>Esimerkiksi Kosonen, Sutela, Willner: Keskustelua marxilaisesta arvoteoriasta (Tutkijaliitto 1979).</ref>
1980-luvun alussa liitossa jo vähemmistöksi jääneet taistolaiset marssivat liitosta ulos. Pyrkien eroon alun vahvemasta poliittisesta suuntauksesta liitossa säilytettiin edelleen kriittisen yhteiskunta-analyysin ohjelma. Liitosta muodostuikin nyt monitieteellisen kriittisen tutkimuksen yhteen kokoava järjestö. Alun [[marxismi|marxilaisesta]] tieteen painotuksesta siirryttiin yleiseen kriittisen yhteiskunnan, tieteen ja teorian tutkimuksen tukemiseen. Yhteiskunnallisen edistyksen teema korvautui yhteiskuntakritiikin painotuksella.
| |||