Ero sivun ”Tutkijaliitto” versioiden välillä

Tutkijaliiton alkutaival sijoittuu 1970-luvun akateemiseen kommunistiseenvasemmistolaiseen opiskelijaliikehdintään. Perustava kokous järjestettiin [[Sosialistinen opiskelijaliitto|Sosialistisen opiskelijaliiton]] aloitteesta 18. tammikuuta 1976. Järjestö teki alkuvuosina läheistä yhteistyötä [[Suomen kommunistinen puolue|Suomen kommunistisen puolueen]] oppositioon kiinnittyneen "[[Taistolaisuus|taistolaisen]]" opiskelijaliikkeen kanssa. Tutkijaliiton historiaa tutkineen Kimmo Lindin mukaan se "omaksui ja jatkoi puoluepoliittisen opiskelijalinjan konseptiota suhteellisen suoraan ja kritiikittömästi aina 1970-luvun lopulle asti."<ref>Lind 1998, s. 22-23,38.</ref> Liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli [[Seppo Toiviainen]].

1970-luvulla liiton toiminta oliolikin laajinta ja sen jäsenmäärä historiansa suurin. Liitto julkaisi monitieteellisesti, mutta kuitenkin pääosin "marxilaisesti" suuntautunutta tutkimusta ja kävi keskusteluja marxilaisesta teoriasta.<ref>Esimerkiksi Kosonen, Sutela, Willner: Keskustelua marxilaisesta arvoteoriasta (Tutkijaliitto 1979).</ref>

1980-luvun alussa liitossa jo vähemmistöksi jääneet taistolaiset marssivat liitosta ulos. Pyrkien eroon alun vahvemasta poliittisesta suuntauksesta liitossa säilytettiin edelleen kriittisen yhteiskunta-analyysin ohjelma. Liitosta muodostuimuodostuikin nyt monitieteellisen kriittisen tutkimuksen yhteen kokoava järjestö. Alun [[marxismi|marxilaisesta]] tieteen painotuksesta siirryttiin yleiseen kriittisen yhteiskunnan, tieteen ja teorian tutkimuksen tukemiseen. Yhteiskunnallisen edistyksen teema korvautui yhteiskuntakritiikin painotuksella.

Monitieteellisyys pysyi yhä liiton ohjelmassa, mutta todellisuudessa liiton painopiste oli nyt selvästi yhteiskunnallisessa ja varsinkin [[sosiologia|sosiologisessa]] tutkimuksessa, sekä [[yhteiskuntateoria]]n klassikoiden julkaisussa. Liitosta muodostui yhä enemmän yhteiskuntatieteilijöiden ja tutkijoiden järjestö.

1990-luvun alussa liitossa painottui yhteiskuntateorian lisäksi myös aate-, sosiaali- ja mikrohistorian tutkimus.<ref>Esimerkiksi [[Tuomas Seppä]], [[Tapani Hietaniemi]], [[Heikki Mikkeli]], [[Juha Sihvola]] (toim.): Historian alku - Historian filosofia, aatehistoria, maailmanhistoria.</ref> Liiton puheenjohtajana toimi yhteiskuntapolitiikan professori [[Marja Järvelä]].

1990-luvun puoliväissä liitto otti jälleen uutta suuntaa. Painotus siirtyi yhä teoreettisempaan ja filosofisempaan suuntaan. 1990-luvun puolivälissä liitossa perustettiin uusi ''Paradeigma''-sarja, jonka aloitti yllättävästi konservatiivisen italialaisen antiikin filosofian ja [[Friedrich Nietzsche|Nietzsche]]-tutkijan ''Filosofian synty'' -teos. Paradeigmasta muodostui yhä vahvemmin eurooppalaisen ajattelun klassikkosarja. Liiton puheenjohtajana toimi [[Jussierityisesti Vähämäki]].Italilaiseen Liitonyhteiskuntateoriaan nykyinenja puheenjohtajafilosofiaan onperehtynyt [[MarkkuJussi KoivusaloVähämäki]].

2000-luvulla yhteiskuntatieteellisen teorian ja tutkimuksen lisäksi liitossa on kustannettu myös erityisesti taiteen ja kirjallisuuden tutkimusta. Liiton puheenjohtajana on toiminut monitieteellisesti suuntautunut [[Markku Koivusalo]].