Wikipedia

Ero sivun ”Fabian Langenskiöld” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Nuoruus ja uran alku: - ei tarvitakaan eri lähdettä
tark.
Rivi 8:
Langenskiöldin virkaura pääsi käyntiin vuonna 1842, jolloin hänestä tuli senaatin vt. venäjän kielen kääntäjä<ref name="ym" /> ja samalla finanssitoimituskunnan päällikön sihteeri.<ref name="KB" /> Hän sai vakinaisen viran seuraavana vuonna.<ref name="ym" /> Vuonna 1846 Langenskiöld nimettiin tulkiksi [[Norja]]n vastaisen valtakunnanrajan [[rajankäynti]]in, mutta ystävänsä [[Casimir von Kothen]]in avulla hän sai pian nimityksen itse valtuuskunnan jäseneksi ja rajankäyntikomissaariksi. Tässä yhteydessä hänelle myönnettiin myös [[kollegiasessori]]n arvo. Rajankäyntitehtävä jatkui vielä 1847 ja 1849.<ref name="KB" /> Samaan aikaan Langenskiöld siirtyi venäjän kääntäjäksi [[valtiosihteerinvirasto]]on [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]], jossa hänestä tuli pian toinen toimitussihteeri ja vuonna 1851 ensimmäinen toimitussihteeri sekä osastopäällikkö.<ref name="ym" /> Hän kohosi myös ministerivaltiosihteeri [[Alexander Armfelt]]in suosioon.<ref name="KB" /> Langenskiöld nimitettiin 1853 [[Mikkelin lääni]]n, 1854 vt. [[Uudenmaan lääni]]n ja 1857 [[Turun ja Porin lääni]]n kuvernööriksi. Hän sai 1850 [[Kanslianeuvos|kanslianeuvoksen]] ja 1856 [[kamariherra]]n arvon.<ref name="ym" /> Langenskiöld oli myös 1853–1857 valtiovarain tilaa selvittäneen komitean puheenjohtaja. Komitean raportti joudutti pitkäaikaisen finanssitoimituskunnan päällikön ja [[senaatin talousosaston varapuheenjohtaja]]n [[Lars Gabriel von Haartman]]in eroa.<ref name="KB" />
 
Langenskiöld meni 1848 naimisiin senaattori [[Ulrik af Björkstén]]in tyttären Maria Magdalena af BjörksteninBjörksténin kanssa.<ref name="KB" /> He saivat kaksi poikaa, joista molemmista tuli merkittäviä henkilöitä: [[Gustaf Langenskiöld]]istä oikeusosaston senaattori ja [[Karl Langenskiöld]]istä Ruotsin valtionpankin pääjohtaja. Kirurgian professori [[Fabian Langenskiöld (kirurgi)|Fabian Langenskiöld]] oli senaattori Fabian Langenskiöldin pojanpoika.<ref name="suku" />
 
===Senaattorina===
Vuonna 1857 Langenskiöld sai itse nimityksen senaattiin. Hän edisti nimitystään vakuuttamalla von Kothenille olevansa sitoutunut vanhoillisuuteen.<ref name="KB" /> Jo seuraavana vuonna<ref name="ym" /> hänestä tuli uusi finanssitoimituskunnan päällikkö von Haartmanin tilalle. Hänen kaudellaan talouselämää uudistettiin [[Kameralismi|kameralistisessa]] hengessä, pyrkimyksenä lisätä valtion tuloja. Langenskiöld piti senaatin ja valtiovallan vahvaa asemaa Suomen tulevaisuuden kannalta välttämättömänä, eikä siis ollut varsinaisesti taloudellisen [[Taloudellinen liberalismi|taloudellisen liberalismin]]n kannattaja. Kuitenkin jo hänen toimikautensa alussa vuonna 1859 vapautettiin [[sahateollisuus]] rajoituksista, pantiin alulle [[ammattikuntalaitos|ammattikuntapakon]] lakkauttaminen sekä annettiin asetusjärjesteltiin Suomen ja Venäjän välistenvälisiä kauppasuhteiden tasavertaistamisestatullimaksuja.<ref name="KB" /> Lisäksi annettiin asetus Suomen ja Venäjän välisten kauppasuhteiden tasavertaistamisesta.<ref name="suku" /> Langenskiöld korotettiin huhtikuussa 1860 [[vapaaherra]]ksi ja hänestä polveutuu Langenskiöld-suvun vapaaherrallinen haara, joka introdusoitiin [[Suomen ritarihuone]]elle saman vuoden syyskuussa numerolla 45.<ref>{{Ritarihuone|186|Friherrliga ätten nr. 45: Langenskiöld}}</ref>
 
Suomen rahaolojen uudistaminen oli ollut vireillä jo von Haartmanin aikana, mutta oman rahayksikön käyttöönotto osui Langenskiöldin kaudelle. Hankkeen taustalla oli [[rupla]]n arvon jatkuvan vaihtelun auheuttamat hankaluudet. Senaatin ensimmäinen esitys Suomen omasta rahasta hylättiin tammikuussa 1860, sillä Venäjällä pelättiin Suomen irtautumisen ruplasta herättävän ulkomailla epäluottamusta Venäjän omaa valuuttaa kohtaan. Huhtikuussa 1860 Langenskiöld sai kuitenkin Pietarissa hyväksytyksi julistuskirjan, jolla Suomelle luotiin oma raha, markka, jonka kurssi oli edelleen sidottu ruplaan.<ref name="KB" /> Langenskiöld suunnitteli kuitenkin markan sitomista edelleen [[hopeakanta]]an, mihin saatiin periaatteellinen suostumus Pietarista vuonna 1862.<ref name="kuus">Antti Kuusterä: [http://video.helsinki.fi/media-arkisto/Studia/25102001a.htm Oravannahasta sirukorttiin – Jäähyväiset markalle]. Viitattu 13.9.2012.</ref> Katovuoden aiheuttamat lisämenot valtiolle hidastivat toteutusta ja rahauudistuksen loppuun vieminen jäi Langenskiöldin seuraajaksi nimitetylle [[J. V. Snellman]]ille. Langenskiöld itse suositteli häntä seuraajakseen ja Snellman tunnusti myöhemmin Langenskiöldin merkityksen markan saamisessa.<ref name="KB" /> Langenskiöldiä onkin sanottu markan todelliseksi isäksi. Aikalaisetkin kutsuivat häntä "markkakreiviksi". Markan irrottaminen ruplasta ja sitominen hopeaan toteutui vuonna 1865.<ref name="kuus" />
 
Vuonna 1861 nimitettiin [[Suomen säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivien]] toiminnan jatkamista valmistelemaan niin sanottu [[tammikuun valiokunta]].<ref name="KB" /> Langenskiöld ajoi sen perustamista, sillä keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]] vaikutti olevan epävarma varsinaisten valtiopäivien koollekutsumisesta.<ref name="suku" /> Yleinen mielipide pelkäsi, että varsinaiset valtiopäivät korvattaisiin valiokunnalla, ja tästä syytettiin Langenskiöldiä, joka ei ollut puolustanut Suomen etuja tarpeeksi jämäkästi keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]]keisarin edessä. Valiokunnan puheenjohtajaksi nimettiin Langenskiöldin eno, senaattori [[Johan Ulrik Sebastian Gripenberg]]. Sitä ennen he molemmat olivat pyytäneet [[Suomen kenraalikuvernööri]] [[Fredrik Wilhelm Rembert von Berg]]iltä valiokunnan peruuttamista hankkeen epäsuosion vuoksi. Langenskiöldin aiheen johdosta saama arvostelu iski häneen voimakkaasti ja johti myöhemmin siihen, että hän pyysi vuonna 1863 eroa senaatista. Hän sairastui ja kuoli pian sen jälkeen. Hän sai hiemankolme kuukautta ennen kuolemaansa [[Salaneuvos|salaneuvoksen]] arvon.<ref name="KB" />
 
==Tuotanto==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Fabian_Langenskiöld”