Ero sivun ”Aatto Sirén” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p lk |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Adolf Johan (Aatto) Sirén''' ([[23. joulukuuta]] [[1873]] [[Orimattila]] – [[14. maaliskuuta]] [[1955]] Orimattila) oli [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|Suomen sosialidemokraattisen puolueen]] (SDP) kansanedustaja ([[1907]]–[[1913]], [[1917]], [[1929]]–[[1930]], [[1933]]–[[1935]]) ja torppariaktivisti. Sirén
20. elokuuta 1906 alkaneessa [[Suomen työväenpuolue]]en edustajakokouksessa, puoluekokouksessa, Aatto Sirén edusti Järvikunnan (Mallusjoen), Orimattilan, Luhtikylän, Virenojan ja Huuhtain (Huhdanojan) työväenyhdistyksiä. Menettelytapakysymyskeskustelussa Sirén mainitsi:''Kerta kaikkiaan on sanottava, että me olemme sosialidemokrateja tahi sosialivallankumouksellisia. Minä toivoisin, että oltaisiin rauhallisia sosialidemokrateja ja taisteltaisiin vaalilipun avulla. Mutta kun asia kärjistyy, niin voimme sosialidemokrateina ehkä kumoukseen ryhtyä.'' <ref>http://www.makelinseura.fi/documents/Saarela_edustajakokous1906.pdf</ref> <ref>Työn ja aatteen talot - työväentalojen historiaa Uudellamaalla, 2. painos, sivu 125, Olavi Hurri ja Vuokko Marttala-Hurri, Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, ISBN 952-90-8468-4</ref> Sirén kuului myös edustajakokouksen asettamaan maatalousohjelmakomiteaan, jossa olivat mm. [[Edvard Gylling]], [[Sulo Wuolijoki]], [[Matti Paasivuori]] ja [[Oskari Tokoi]]. Maatalousohjelmakomitea laati anomusehdotuksen vuoden 1912 ja 1913 vuosien eduskunnan valtiopäiville. <ref>Työn ja aatteen talot - työväentalojen historiaa Uudellamaalla, 2. painos, sivu 125, Olavi Hurri ja Vuokko Marttala-Hurri, Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, ISBN 952-90-8468-4</ref>
1918 Sirénistä tuli [[työväen pääneuvosto]]n ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnan]] maatalousosaston jäsen. Suomen sisällissodan jälkeen Sirén siirtyi muutamaksi vuodeksi Neuvosto-Venäjälle. Palattuaan hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan ''Hajamuistelmia pakolaiselämästä'' (Työväen sanomalehti 1923).<ref>Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1. 1899–1937 (SDP 1975), s. 176.</ref>▼
Sirén kuului puolueensa [[siltasaarelaiset|siltasaarelaisen]] suuntauksen ydinjoukkoon.<ref>Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1. 1899–1937 (SDP 1975), s. 144.</ref> Hän oli myös Orimattilan kunnanvaltuutettu ja kuntansa hätäaputöiden johtaja ([[1914]]–[[1916]]).
▲1918 Sirénistä tuli [[työväen pääneuvosto]]n ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja [[Suomen kansanvaltuuskunta|kansanvaltuuskunnan]] maatalousosaston jäsen. Suomen sisällissodan jälkeen Sirén siirtyi muutamaksi vuodeksi Neuvosto-Venäjälle. Palattuaan hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan ''Hajamuistelmia pakolaiselämästä'', punapakolaisena Venäjällä (Työväen sanomalehti 1923).<ref>Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa 1. 1899–1937 (SDP 1975), s. 176.</ref> <ref>http://tyovaki.fi/files/2011/01/Ty%C3%B6v%C3%A4en-bibl-4-6.pdf</ref>
Torpparikysymyksestä hän kirjoitti kirjasen ''Torppariliikkeemme kehityksen syitä''.
== Viitteet ==
| |||