Ero sivun ”Leivinhiiva” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 195.255.102.2 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän BorisVM tekemään versioon.
Rivi 23:
[[Image:Dry yeast.jpg|thumb|left|Kuivahiivaa.]]Hiivaa myydään monessa eri muodossa. Sitä on saatavana puristehiivan eli perinteisen tuorehiivan lisäksi muun muassa kuivahiivana, jossa hiiva on pieninä kuivina rakeina. Kuivahiivan aktivoimiseen tarvitaan lämpimämpi neste kuin tuorehiivalle. Lisäksi on saatavilla nestemäistä hiivaa eli hiivakermaa, jota käytetään pääasiassa panimo- ja leipomoteollisuudessa sekä pikahiivaa, jota käytetään esimerkiksi [[kilju]]n ja [[kotiviini]]n valmistukseen. Nykyään leivän valmistamisessa voidaan käyttää myös keinotekoisia kohotusaineita, kuten [[leivinjauhe]]tta.
 
Leivonnassa hiiva sekoitetaan jauhojen, suolan ja lämpimän veden (tai maidon) kanssa. [[Taikina]] vaivataan ja jätetään sitten kohoamaan ennen paistamista. Hiivasolut alkavat kasvaa taikinassa. Ne käyttävät energiakseen taikinan sisältämiä [[hiilihydraatti|hiilihydraatteja]], jolloin [[käyminen|käymistuotteena]] vapautuu [[hiilidioksidi]]a. Hiilidioksidikuplat aiheuttavat taikinan nousemisen. Paistettaessa hiivasieni kuolee. hiiva on tärkeä osa leivontaa.
 
==Biologiset ominaisuudet==
Toimiakseen tarkoituksensa mukaisesti hiiva tarvitsee aikaa, lämpöä ja ravintoa (esim. sokeri, hunaja) sekä nestettä (esim. maito, vesi). Hiiva saa ravintoa myös jauhojen [[Tärkkelys|tärkkelyksestä]] ja lämmönlähteeksi käy kädenlämpöinen neste. Taikinan peittäminen liinalla ja sijoittaminen H O M O lämpimään paikkaan auttaa kohottamisessa. Hiiva saa aikaa toimia, kun taikinan, [[Taikinajuuri|juuren]] tai leivonnaisten annetaan rauhassa kohota. Kohoamisen aiheuttaa [[hiilidioksidi]].
 
Lämpimässä uunissa kaasut laajenevat edelleen ja niin hiivaleivonnaiset tulevat kuohkeiksi. Tähän kohoamiseen ja kuohkeaksi tulemiseen hiiva tarvitsee erityisen sitkoverkon. Hiivataikinaan laitetaan aina [[vehnä]]jauhoja, sillä juuri vehnäjauhoissa on eniten sitkoa muodostavaa [[proteiini]]a. Sitkoverkko syntyy taikinaa alustettaessa.<ref>Minna Löytty-Rissanen, Leena Näveri, Liisa Haverinen: Kotitaloustaito, s. 176, Tammi 2003 ISBN 951-26-4385-5</ref> Taikinaverkko luodaan jauhovalinnalla ja riittävällä vaivauksella. Hiivan tuottama kaasu vain laajentaa taikinaverkkohuokosia.